Työnantajan, johon yhteistoimintalaki soveltuu, tulee ennen muutosneuvotteluiden aloittamista huomioida useita eri asioita. Käsittelen tässä artikkelissa näistä muutamia muistilista-muodossa. Muista suunnitella, mutta myös päätöksenteon oikea ajoitus Työnantajalla on ennen muutosneuvotteluita oikeus, mutta myös velvollisuus tehdä suunnitelmia, arvioita ja harkintoja. Työnantajan suunnitelmat, arviot ja harkinnat toimivat muutosneuvotteluiden pohjana. Suunnitelmia voi olla useita samanaikaisesti ja ne voivat muuttua […]
Lue lisää
Muu liikejuridiikka
Ajankohtaista työlainsäädännössä
Hallitus kaavailee merkittäviä muutoksia työoikeudelliseen ympäristöön. Vaikka kukaan on tuskin voinut välttyä näitä muutoksia koskevalta keskustelulta ottaen huomioon niiden herättämä yhteiskunnallinen keskustelu ja ammattiliittojen juuri aloittamat tähän mennessä laajimmat lakot, niin on hyvä käydä näitä muutoksia vielä lyhyesti läpi. Hallituksen kaavailemien muutosten kohteena siis on muun muassa: Yhteistoimintalain soveltamisala Jatkossa yhteistoimintalakia sovellettaisiin niihin taloudellista toimintaa […]
Lue lisääSalassapitoa koskevasta velvollisuudesta ilmoittajansuojelulaissa
Lähtökohta Ilmoittajansuojelulaissa salassapitoa koskevat lainkohdat ovat lain 32-33 §:t. Tässä artikkelissa käsitellään lain 32 §:ää eli salassapitovelvollisuutta ja siihen liittyvää rangaistussäännöstä eli lain 36 §:ää. Mitkä tahot ovat salassapitovelvollisia ja mistä? Salassapitovelvollinen on lain mukaisia ilmoituksia käsittelevä, ilmoittajaa ilmoitusmenettelyssä avustava ja ilmoittajalle oikeudellista neuvontaa antava taho, joka tätä tehtäväänsä suorittaessaan on saanut tiedon ilmoittajan tai […]
Lue lisääIlmoittajan vastuuvapaudesta ja todistustaakan jakautumisesta
Lähtökohtia Ilmoittajansuojelulaissa ilmoittajan vastuuvapautta ja todistustaakan jakautumista koskevat lainkohdat ovat lain 24-25 §:t. Vastuuvapaus ja käännetty todistustaakka ovat kumpikin keinoja, joilla ilmoittajaa suojellaan. Käsittelen tässä artikkelissa näitä molempia suojakeinoja. Muita suojakeinoja, kuten suojaa vastatoimilta, hyvitystä ja vahingonkorvausta olen käsitellyt jo aiemmin muissa artikkeleissani (lain voimaan tulon jälkeiset artikkelit 4 ja 5). Mitä vastuuvapaus tarkoittaa? Ilmoittaja […]
Lue lisääIlmoittajansuojelulain rikkomisesta seuraavasta hyvityksestä
Lähtökohtia Ilmoittajansuojelulaissa hyvitystä koskevat lainkohdat ovat lain 34-35 §:t. Hyvitystä koskevat säännökset vastaavat pitkälti yhdenvertaisuuslain hyvitystä koskevia säännöksiä. Kenellä on oikeus hyvitykseen ja millä perusteella? Oikeus hyvitykseen on ilmoittajansuojelulain 5 §:n mukaiseen henkilölliseen soveltamisalaan kuuluvilla ilmoittajilla ja muilla suojelluilla henkilöillä, joihin on ilmoittajansuojelulain vastaisesti kohdistettu tai yritetty kohdistaa vastatoimia tai menettelyitä, joiden tarkoituksena on ilmoittamisen estäminen. […]
Lue lisääIlmoittajansuojelulain rikkomisesta seuraavasta vahingonkorvauksesta
Lähtökohtia Ilmoittajansuojelulain vahingonkorvausta koskevaa lainkohtaa (26 §) sovelletaan ilmoittajansuojelulain 5 §:n mukaiseen henkilölliseen soveltamisalaan kuuluville ilmoittajille ja muille henkilöille (jäljempänä ”muu suojeltu henkilö”) sekä ilmoituksen kohteelle aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen. Sitä sovelletaan ilmoittajan ja ilmoituksen kohteen välisissä oikeudellisissa suhteissa riippumatta niiden laadusta; palvelussuhteissa, sopimussuhteissa sekä silloin kun ilmoittajan ja ilmoituksen kohteen välillä ei ole sopimussuhdetta. Oikeus […]
Lue lisääMuutoksia työlainsäädäntöön / työturvallisuuslaki
Kesäkuun alusta lukien tuli täsmennyksiä ja muutoksia työturvallisuuslakiin. Käsittelen näitä täsmennyksiä ja muutoksia tässä artikkelissa pääpiirteittäin. Työturvallisuuslain täsmennykset / muutokset 1.6.2023 lukien 1.6.2023 lukien työturvallisuuslain 8 § 1 momentin mukaisen työnantajan yleisen huolehtimisvelvoitteen piiriin lisätään työnantajan velvollisuus ottaa erityisesti huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat edellyttää yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi; 8 § […]
Lue lisääMuutoksia työlainsäädäntöön 1.6.2023 lukien / yhdenvertaisuuslaki
Kesäkuun 2023 alusta lukien on tulossa täsmennyksiä ja muutoksia yhdenvertaisuuslakiin. Käsittelen näitä täsmennyksiä ja muutoksia tässä artikkelissa pääpiirteittäin. 1.6.2023 lukien yhdenvertaisuuslain 7 §:n mukaista työnantajan velvollisuutta edistää yhdenvertaisuutta täsmennetään. Työnantajan on eri syrjintäperusteet huomioon ottaen arvioitava jatkossa yhdenvertaisuuden toteutumista myös työhönotossa eikä vain työpaikalla. Lisäksi yhdenvertaisuussuunnitelman tulee 1.6.2023 lukien sisältää selvitys yhdenvertaisuustilanteen arviointia koskevista johtopäätöksistä; […]
Lue lisääTyösopimuslain muutos 1.7.2023 lukien
Työsopimuslain soveltamisalaa koskeva 1 luvun 1 § muuttuu 1.7.2023. Muutoksen tarkoituksena on antaa lain soveltajille enemmän ratkaisun välineitä tilanteessa, jossa työn suorittajan asema jää perustunnusmerkkitarkastelun jälkeen epäselväksi tai tulkinnanvaraiseksi. 1.7.2023 lukien ratkaistaessa sitä, tehdäänkö työtä työ- vai muussa oikeussuhteessa (erityisesti yrittäjätyössä), suoritetaan kokonaisharkinta, jos perustunnusmerkkitarkastelun jälkeen työnsuorittajan asema jää epäselväksi tai tulkinnanvaraiseksi. Jos kaikkien työsuhteen perustunnusmerkkien […]
Lue lisääPalkkojen avoimuutta koskeva direktiivi
Euroopan unionin neuvosto on hyväksynyt palkkojen avoimuutta koskevan direktiivin, joka tulee saattaa kansallisella tasolla voimaan viimeistään keväällä 2026. Direktiivin tarkoituksena on tasata sukupuolten välisiä palkkaeroja. Keihin direktiiviä sovelletaan? Työnantajien osalta direktiivi koskee kaikkia julkisen ja yksityisen sektorin työnantajia niiden koosta riippumatta. Työnantajan koko vaikuttaa kuitenkin siihen, mitä velvollisuuksia direktiivistä työnantajalle seuraa. Työntekijöiden osalta direktiivi koskee […]
Lue lisää