Puhtaan teknologian ja vihreän siirtymän toimialojen jatkuvasti kehittyvässä maailmassa yritykset joutuvat usein kehittämään paitsi toimintaansa, myös yritysidentiteettiään. Pitkäaikainen asiakkaamme Finn Recycling Oy, valimohiekan elvytykseen ja kierrätykseen erikoistunut cleantech-yhtiö, lähestyi meitä pyynnöllä avustaa heitä muuttamaan nimensä ja brändinsä Finn Recycling Oy:stä, ja monivaiheisten selvitysten ja arviointien jälkeen päädyttiin Resand-nimeen. HH Partnersin asiantuntijat Ville Öfversten, Pamela Lönnqvist […]
Lue lisää
Toni Päärni
HH Partners toimi myyjän neuvonantajana EverTech Oy:n yrityskaupassa
HH Partners toimi EverTech Oy:n myyjien oikeudellisena neuvonantajana. Osakas Martin von Willebrand sekä lakimies Toni Päärni olivat avainasemassa onnistuneessa yrityskaupassa, jossa Magic Cloud Oy osti EverTech Oy:n. Yrityskaupan myötä Magic Cloud on Suomen suurin kotimaisessa omistuksessa oleva Managed Cloud -palveluntarjoaja, jonka konesalit sijaitsevat Suomessa. Magic Cloudin tavoitteena on saavuttaa 10 miljoonan euron liikevaihto vuoteen 2026 […]
Lue lisääHH Partners toimittaa Vaisalalle open source compliance -automaatiota
Toimitamme Vaisalalle avoimen lähdekoodin vaatimustenmukaisuuden varmistamisen automaatiota. Katso julkaisumme englanniksi.
Lue lisääIlmastorahastolta 8 M€ laina valimohiekan kierrätystä tehostavalle Finn Recyclingille
Ilmastorahasto on myöntänyt 8 miljoonan euron pääomalainan metallivalimoiden jätehiekan uudelleenkäytön mahdollistavan elvytyslaitteiston kehittäneelle sekä palvelumallia tarjoavalle Finn Recycling Oy:lle. Yritysjärjestelyistä vastaava osakkaamme Ville Öfversten toimi Finn Recyclingin oikeudellisena neuvonantajana lainaneuvotteluissa. Lue lisää: Finn Recyclingin tiedote (englanniksi) Ilmastorahaston tiedote Kauppalehden artikkeli (vain tilaajille)
Lue lisääWhistleblower-direktiivi – ilmoituksen tekijät ja tekijöiden suoja
Tämä on Whistleblower-direktiiviä (EU) 2019/1937, WBD, koskevan artikkelisarjamme viides artikkeli. Ensimmäisen artikkelin pääset lukemaan täältä, toisen artikkelin täältä, kolmannen täältä ja neljännen täältä. Artikkelin sisällössä on huomioitu myös direktiivin Suomessa täytäntöön panevan lain, ns. ilmoittajansuojelulain (laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta) hallituksen esitysluonnos, joka tulee mitä ilmeisimmin vielä muuttumaan. Tässä artikkelissa käsittelen mahdollisten ilmoitusten tekijöiden joukkoa ja sitä, mitä ilmoituksen tekijöiden joukkoa koskevien eri valintojen […]
Lue lisääWhistleblower-ilmoituskanavan toteuttamistavat ja käyttöönottoon valmistautuminen
Tämä on Whistleblower-direktiiviä (EU) 2019/1937, WBD, koskevan artikkelisarjamme neljäs artikkeli. Ensimmäisen artikkelin pääset lukemaan täältä, toisen artikkelin täältä ja kolmannen täältä. Tämän artikkelin sisällössä on huomioitu myös direktiivin Suomessa täytäntöön panevan lain, ns. ilmoittajansuojelulain (Laki), hallituksen esitysluonnos, joka tulee mitä ilmeisimmin vielä muuttumaan. Tässä artikkelissa käsittelen lyhyesti erilaisia ilmoituskanavan toteuttamistapoja ja sitä, miten ilmoituskanavan käyttöönottoon voi valmistautua. Lyhyesti ilmoituskanavan toteuttamistavoista Ilmoituskanava ja ilmoitusten käsittelyprosessi voidaan toteuttaa organisaation sisäisesti. Tällöin toiminnasta voi […]
Lue lisääIlmoittajansuojelulaki – 10 poimintaa #whistleblower
Euroopan unionin lainsäädännön rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetun direktiivin (EU) 2019/1937 (jäljempänä “WBD”) kansallista täytäntöönpanoa valmistellaan parhaimmillaan. Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella elokuussa 2021 ja direktiivi tulisi panna jäsenmaissa täytäntöön 17.12.2021 mennessä. Ohessa 10 asiaa, jotka on hyvä tietää esitysluonnoksesta. Lain soveltamisalarajaus Kansallisessa laissa tullaan vapauttamaan velvollisuudesta ottaa käyttöön sisäiset ilmoituskanavat alle 50 työntekijän kunnat […]
Lue lisääWhistleblower-direktiivi – velvollisuudet ja vastuut
Tämä on Whistleblower-direktiiviä (EU) 2019/1937, WBD, koskevan artikkelisarjamme kolmas artikkeli. Ensimmäisen artikkelin pääset lukemaan täältä ja toiseen artikkeliin pääset tutustumaan täältä. Artikkelin sisällössä on huomioitu myös direktiivin Suomessa täytäntöön panevan lain, ns. ilmoittajansuojelulain (laki) hallituksen esitysluonnos. Mitä velvollisuuksia ja vastuita WBD:stä/laista seuraa organisaatioille ja muille tahoille? Organisaation tulee luoda ja ottaa käyttöön tietoturvallinen ja anonyymi […]
Lue lisääMiksi whistleblowing-ilmoituskanavaan kannattaa panostaa?
Tämä on Whistleblower-direktiiviä (EU) 2019/1937, WBD, koskevan artikkelisarjamme toinen artikkeli. Ensimmäinen artikkelimme löytyy täältä. Tässä artikkelissa käsitellään ensiksi sitä, miksi ilmoituskanavaan kannattaa panostaa. Tähän aihealueeseen liittyy läheisesti WBD:n edellyttämä ilmoittajalle annettava suoja, joka onkin artikkelin toinen aihealue. Innostavia lukuhetkiä! Syitä panostaa ilmoituskanavaan – mitä hyötyä uskottavasta ilmoituskanavasta on? Ilmoittajan kannalta: Kyse on paitsi vastuullisesta toiminnasta, […]
Lue lisääWhistleblower-direktiivi tulee – oletko valmis?
Julkisten organisaatioiden, rahoitusalan yritysten ja jokaisen vähintään 250 työntekijän yksityisen organisaation tulee täyttää Whistleblower-direktiivin (”WBD”) vähimmäisvaatimukset 17.12.2021 tai aikaisemmin. Vähimmäisvaatimusten täyttäminen edellyttää konkreettisia toimia jokaiselta soveltamisalan piirissä olevalta organisaatiolta. Organisaatioiden pitää ottaa käyttöön vaatimusten mukainen ilmoituskanava. Tämä vaatimus tulee myöhemmin koskemaan myös 50 työntekijän ja sitä suurempia organisaatioita. Uskottava ilmoituskanava tarjoaa organisaatiolle vähintään kolmen kuukauden ajan etuoikeuden tietoon ja tätä kautta mahdollisuuden ryhtyä sisäisesti tarvittaviin korjaus- ja parannustoimiin. Mikä Whistleblower-direktiivi on – […]
Lue lisää