Kuva: Fabio / Unsplash
Kotimaisen datasääntelyn kentällä on joulun 2024 alla tapahtunut mielenkiintoista kehitystä. Reilu vuosi sitten joulukuussa 2023 keskeisenä osana Euroopan komission datastrategiaa annettiin datasäädös (eng. Data Act). Datasäädöksen vaikutukset kotimaiseen lainsäädäntöön saivat entistä konkreettisemman muodon noin vuosi sen jälkeen, sillä hallituksen esitys eduskunnalle datasäädöstä täydentäväksi lainsäädännöksi on julkaistu ja lausuntokierroksella 3.2.2025 saakka.
Hallituksen esityksen keskeisenä sisältönä on säätää uusi laki datan hallinnan ja jakamisen valvonnasta (”datavalvontalaki”). Lain on tarkoitus tulla voimaan 12.9.2025, jolloin myös datasäädöksen pääasiallinen soveltaminen alkaa.
Datasäädös on EU:n jäsenvaltioissa, mukaan lukien Suomi, suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä. Datavalvontalain tarkoituksena onkin täydentää sekä datasäädöstä että datanhallinta-asetusta. Datanhallinta-asetuksen osalta säädöksiä on jo aiemmin sisällytetty lakiin sähköisen viestinnän palveluista, mutta hallituksen esityksessä ne on tarkoitus siirtää sieltä uuteen datavalvontalakiin.
Johtuen datasäädöksen suorasta sovellettavuudesta, datavalvontalaki sisältää useita viittauksia datasäädökseen. Datavalvontalaissa säädettäisiin mm. sen suhteesta liikesalaisuuslakiin, kansallisesti toimivaltaisista viranomaisista, viranomaisten tutkintamenettelystä ja valvontatoimenpiteistä, hallinnollisista seuraamusmaksuista sekä yhteistyöstä muiden viranomaisten kanssa. Tässä artikkelissa keskitytään datasäädöksen täytäntöönpanoa koskeviin ehdotettuihin lakimuutoksiin, joista seuraavaksi nostetaan esille muutamia.
Tästä pääset lukemaan lisää datasäädöksen voimaantulosta.
Datavalvontalain suhde liikesalaisuuslakiin
Liikesalaisuuksiin liittyvät kysymykset ovat myös datasäädöksen kannalta merkityksellisiä. Liikesalaisuuslain edellytysten täyttyessä myös data voi saada suojaa liikesalaisuutena. Datavalvontalaissa tehtäisiin viittaus liikesalaisuuslakiin. Ehdotetun datavalvontalain 1 §:n 2 momentin mukaan elinkeinotoimintaan liittyvien liikesalaisuuksien sekä teknisten ohjeiden suojasta säädetään liikesalaisuuslaissa. Siten liikesalaisuuksien ja teknisten ohjeiden suoja rajattaisiin kategorisesti datavalvontalain ulkopuolelle.
Huolimatta siitä, että liikesalaisuussuojan piiriin kuuluvaan dataan voidaan soveltaa datasäädöksen jakovelvoitteita, tulee liikesalaisuuksille annettu suoja kuitenkin datasäädöstä sovellettaessa säilyttää.
Kolmelle kotimaiselle viranomaiselle toimivaltaa valvoa datasäädöksen noudattamista
Datavalvontalaissa säädettäisiin siitä, mitkä kotimaiset viranomaiset ovat toimivaltaisia valvomaan datasäädöksen noudattamista. Mikäli kansallisesti toimivaltaisia viranomaisia on useampi kuin yksi, niiden joukosta on datasäädöksen mukaan nimettävä datakoordinaattori avustamaan datasäädökseen liittyvissä asioissa ja helpottamaan viranomaisten välistä yhteistyötä.
Hallituksen esityksessä nimetään Liikenne- ja viestintävirasto valvomaan datasäädöksen noudattamista pääasiallisesti. Lisäksi sen tehtävänä olisi toimia datakoordinaattorina eli keskitettynä yhteyspisteenä datasäädöksen soveltamiseen liittyvissä asioissa Suomessa. Muita viranomaisia, joille datasäädökseen liittyviä toimivaltuuksia annettaisiin ovat kuluttaja-asiamies ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Ehdotetun datavalvontalain 2 §:n 2 momentin mukaan Liikenne- ja viestintäviraston vastuuta valvonnasta rajattaisiin siltä osin kuin kyseessä olisi kuluttaja-asiamiehen toimivaltaan kuuluva tehtävä, eli elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välinen tilanne. Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastuulle puolestaan kuuluisi kuluttajien datalukutaidon edistäminen.
Viranomaisten välinen yhteistyö ulottuisi myös tietosuojavaltuutettuun, joka valvoisi datasäädöksen puitteissa tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä yleisen tietosuoja-asetuksen nojalla.
Liikenne- ja viestintäviraston vastuulle tulisi kansainvälinen yhteistyö muiden EU-jäsenvaltioiden datakoordinaattorien, muiden EU-jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, Euroopan komission ja Euroopan datainnovaatiolautakunnan kanssa.
Ehdotus hallinnollisten seuraamusmaksujen määräämisestä ja suuruudesta
Ehdotetun datavalvontalain 3 luvun mukaiset hallinnolliset seuraamusmaksut määräisi pääasiallisesti Liikenne- ja viestintävirasto. Eräissä erikseen säädellyissä tilanteissa seuraamusmaksun määräisi kuluttaja-asiamies. Hallinnollisia seuraamusmaksuja voitaisiin määrätä tiettyjen datasäädöksen mukaisten velvoitteiden laiminlyömisestä mm. datan haltijalle, verkkoon liitetyn tuotteen valmistajalle, myyjälle, vuokraajalle, liisaajalle tai palveluntarjoajalle taikka verkkoon liitetyn tuotteen tai palvelun käyttäjälle.
Toisin kuin tietosuoja-asetus, datasäädös ei sisällä säännöksiä seuraamusmaksujen suuruudesta. Sen vuoksi EU-jäsenvaltioilla on liikkumavaraa sen määrittämisen osalta. Hallituksen esityksessä on katsottu, että seuraamusmaksun tulee olla suuruudeltaan sellainen, että se toimii mm. ennaltaehkäisevästi ja riittävänä kannustimena datasäädöksen asettamien velvoitteiden noudattamiseen.
Oikeushenkilön, kuten osakeyhtiön, osalta seuraamusmaksun suuruudeksi on ehdotettu enintään 4 % oikeushenkilön seuraamusmaksupäätöstä edeltävän tilikauden vuotuisesta EU:n laajuisesta liikevaihdosta. Yksittäinen maksu voisi siten olla myös vähemmän kuin 4 % edellä mainitusta erästä.
Luonnolliselle henkilölle määrättävän seuraamusmaksun suuruudeksi on ehdotettu enintään 1000 euroa tai 1 % hänelle viimeksi toimitetun verotuksen mukaisista tuloista. Valinta tehtäisiin sen perusteella, kumpi summista on suurempi.
Niin oikeushenkilölle kuin luonnolliselle henkilöllekin määrättävä hallinnollinen seuraamusmaksu maksettaisiin valtiolle.
Pauliina Rajala
Artikkeli on osa HH Partnersin dataa koskevaa artikkelisarjaa.
HH Partners avustaa asiakkaitaan erilaisissa dataan liittyvissä juridisissa kysymyksissä. Tarjoamme esimerkiksi datastrategiaan ja -ohjesääntöihin liittyvää neuvontaa sekä laadimme erilaisia dataliitännäisiä palvelusopimuksia. Tuemme asiakkaitamme datan käsittelyn analysoinnissa ja autamme räätälöimään toimintasuunnitelman myös datasäädöksen vaatimusten täyttämiseksi. Immateriaalioikeudellinen erityisosaamisemme tukee prosessia esimerkiksi liikesalaisuuksien suojaa koskevissa kysymyksissä.
Kirjoittaja:
Pauliina Rajala työskentelee HH Partnersin IP-tiimissä asianajajana avustaen asiakkaita immateriaalioikeudellisissa kysymyksissä. Pauliina työskentelee liikesalaisuuksia ja dataa koskevien toimeksiantojen parissa ja on laatinut palkitun pro gradu –tutkielmansa liikesalaisuuksiin ja koneellisesti tuotetun henkilötietoon liittymättömän datan suojaamiseen liittyen.
