EU:n kattava alueellinen patenttijärjestelmä on ollut suunnitteilla useiden vuosikymmenten ajan ja siitä on esitetty vuosien mittaan lukuisia erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja. Usean vuoden hiljaiselon jälkeen nyt vaikuttaa siltä, että uudistus on vihdoin toteutumassa brexitistä ja Saksassa vireillä olleista perustuslaillisista valituksista huolimatta. EU:n patenttipaketin toteutuessa, patentin hakijoille tulee uusi vaihtoehto yhtenäispatentti (Unitary Patent, UP) perinteisten kansallisesti voimaan saatettavien eurooppapatenttien ja kansallisten patenttien rinnalle sekä kokonaan uusi yhdistetty patenttituomioistuin (Unified Patent Court, UPC). UPC-tuomioistuinsopimuksen tiettyjen osien väliaikainen soveltaminen alkoi tammikuussa 2022. Syyskuun 2022 alussa tuomioistuimen menettelysäännöt (Rules of Procedure) sekä oikeudenkäyntikulut (Table of Court Fees) astuivat voimaan. Viimeisten arvioiden mukaan valmistelutyöt ovat edenneet siihen vaiheeseen, että uudistus olisi kokonaisuudessaan astumassa voimaan mahdollisesti jo 1. huhtikuuta 2023, jos kaikki etenee perjantaina 7.10.2022 esitettyjen suunnitelmien mukaisesti. 5. joulukuuta kuitenkin ilmoitettiin, että uudistus astuu voimaan kokonaisuudessaan vasta 1. kesäkuuta 2023 eikä ole täysin poissuljettua, että käyttöön otto siirtyy vielä tästäkin ilmoitetusta päivämäärästä.
Yhtenäispatentti – uusi vaihtoehto perinteisten kansallisten eurooppapatenttien rinnalle
Nyt toteutumassa oleva uudistus perustuu yhtenäispatenttia koskevaan tiivistettyyn yhteistyöhön, johon alun perin osallistui 26 EU-jäsenvaltiota Espanjan ja Kroatian jättäytyessä sen ulkopuolelle. Puola ei allekirjoittanut tuomioistuinsopimusta, vaikka osallistuikin tiivistettyyn yhteistyöhön ja Brexitin jälkeen myös UK jättäytyi järjestelmän ulkopuolelle. Alkuperäisistä vielä mukana olevasta 24 valtiosta, 16 on ratifioinut sopimuksen ja lisäksi Saksan ratifiointikirjan tallettaminen odottaa sitä, että kaikki käytännön järjestelyt on saatu viimeisteltyä ja toiminta voidaan aloittaa. Saksa toimii eräänlaisena portinvartijana ja maa on ilmoittanut, ettei se talleta ratifiointikirjaa ennen kuin järjestelmä on valmis käynnistettäväksi. Saksan ratifiointikirjan tallettaminen määrittääkin koko järjestelmän aloituspäivän. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ensimmäiset yhtenäispatentit todennäköisesti kattaisivat alkuvaiheessa 17 maata, eli vain osan EU-jäsenmaista.
Euroopan patenttisopimuksen (EPC) sopimusmaita on tällä hetkellä 39. Vaikka nyt hyväksytty järjestelmä pitkälle rakentuu Euroopan patenttiviraston (EPO) hallinnoimalle eurooppapatenttijärjestelmälle, EU:n patenttipaketin ulkopuolelle jäävät automaattisesti ne EPC-sopimusvaltiot, jotka eivät ole EU-jäsenmaita kuten UK, Norja ja Sveitsi. Näissä maissa EP-patentti on jatkossakin saatettava kansallisesti voimaan validoimalla patentti, jos suoja halutaan voimaan. Sama koskee niitä EU-jäsenmaita, jotka ovat jättäytyneet järjestelmän ulkopuolelle, kuten Espanja ja Puola, tai ne EU-jäsenmaat, jotka eivät vielä ole ratifioineet UPC-sopimusta.
Uudistus ei vaikuta eurooppapatenttien hakuprosessiin, vaan ne tutkitaan ja myönnetään myös jatkossa keskitetysti EPO:ssa. Aikaisemmin eurooppapatentti on pitänyt saattaa voimaan jokaisessa halutussa maassa erikseen ja toimittaa tarvittava käännös, joko koko patentista tai vaatimuksista. Uudistuksen astuttua voimaan patentin haltija voi vaihtoehtoisesti saattaa europpapatenttinsa voimaan keskitetysti yhtenäispatenttina yhdellä hakemuksella kaikissa niissä maissa, jotka rekisteröintihetkellä ovat ratifioineet UPC-sopimuksen. Yhtenäispatentti rekisteröidään ja uudistetaan keskitetysti EPO:ssa. Tämä on hallinnollisesti kevyempi prosessi. On arvioitu, että yhtenäispatentin vuosimaksujen taso vastaa Saksaan, Ranskaan, Italiaan ja Alankomaihin yhteensä maksettavia vuosimaksuja. Näin ollen yhtenäispatentti olisi hakijalle edullisempi vaihtoehto silloin, kun patentti halutaan voimaan vähintään neljässä mukana olevassa EU-maassa. Toisin sanoen, sellaiset yritykset, jotka tarvitsevat maantieteellisesti laajaa suojaa keksinnöilleen hyötyvät yhtenäispatentista. Toisaalta yhtenäispatentti on pidettävä kokonaisuudessaan voimassa. Toisin kuin perinteisesti maakohtaisesti voimaan saatettujen eurooppapatenttien osalta, ei ole esimerkiksi mahdollista jättää pois vähemmän tärkeitä maita suojan piiristä ja näin säästää patentin ylläpitokustannuksista, jos on valinnut yhtenäispatentin. Kuuden vuoden siirtymäkautena (joka voidaan pidentää kuudella vuodella) yhtenäispatentista on lisäksi toimitettava käännös, joka voi olla millä tahansa EU:n virallisista kielistä, jos patentin virallinen kieli on englanti ja englanninkielinen käännös, jos patentin virallinen kieli on saksa tai ranska. Tämä saattaa nostaa kustannuksia ainakin alkuvaiheessa.
Kuva: Unsplash / Lukas Tennie
Yhdistetty tuomioistuin (UPC) ja mahdollisuus sulkea pois (”opt-out”) sen tuomiovalta
EU:n patenttipaketin toinen keskeinen osa on yhdistetty patenttituomioistuin (Unified Patent Court, UPC). UPC on tuomioistuimena täysin uusi ja se tulee käsittelemään kaikki yhtenäispatentteja koskevat riidat sekä tulevaisuudessa myös perinteisiä eurooppapatentteja koskevat riidat. Seitsemän vuoden siirtymäaikana (jota voidaan pidentää toisella seitsemällä vuodella) patentinhaltijoilla on kuitenkin mahdollisuus sulkea maakohtaisesti voimaansaatetut eurooppapatenttinsa UPC-tuomiovallan ulkopuolelle (nk. ”opt-out”), jolloin riidat käsitellään kansallisissa tuomioistuimissa, kuten nykyisinkin. Tällainen ilmoitus kannattaa tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sen jälkeen, kun Saksa on tallettanut ratifiointikirjansa ennen kuin tuomioistuimen varsinainen toiminta on alkanut. Perjantaina 7.10.2022 julkaistun aikataulun perusteella ”opt-out” -ilmoituksia voisi tehdä 1.1.2023 alkaen. Jos patenttia vastaan on ehditty nostaa kanne UPC:ssä, ”opt-out” -ilmoituksen tekeminen ei enää ole mahdollista tehdä. Jos ”opt-out” -ilmoitusta ei ole tehty, UPC:lla ja kansallisilla tuomioistuimilla on rinnakkainen toimivalta seitsemän vuoden siirtymäkauden aikana, jonka jälkeen UPC:lla on yksinomainen toimivalta. Patentinhaltija voi peruuttaa eurooppapatentin osalta tehdyn ”opt-out”-ilmoituksen, kunhan kyseinen patentti ei ole ollut oikeudenkäynnin kohteena kansallisessa tuomioistuimessa.
Patentoivien yritysten tehtävä lähiaikoina strategisia päätöksiä
Kuva: Unsplash / Felix Mittermeier
EU:n patenttipaketin voimaan tulo tarkoittaa, että patentoivien yritysten on tehtävä strategisia päätöksiä entistä aikaisemmassa vaiheessa. On mietittävä, haetaanko jatkossa eurooppapatentteja. Jos kyllä, saatetaanko ne voimaan yhtenäispatentteina, jotka aina käsitellään UPC-tuomioistuimessa vai perinteisinä kansallisesti voimaan saatettavina eurooppapatentteina. Lisäksi eurooppapatenttien haltijoiden pitää vielä erikseen päättää halutaanko, että perinteisiä eurooppapatentteja koskevat riidat käsitellään UPC-tuomioistuimessa vai halutaanko, että riidat käsitellään kansallisissa tuomioistuimissa.
UPC:n etuna on se, että sen päätökset koskevat kaikkia järjestelmässä mukana olevia EU-maita. Rinnakkaisia oikeudenkäyntejä ei tarvitse käydä jokaisessa maassa erikseen. Samanaikaisesti on olemassa riski, että patentti mitätöidään keskitetyssä menettelyssä yhdellä oikeudenkäynnillä. Tämä riski on merkittävä niille yrityksille, joilla on vähän patentteja ja yksittäisten patenttien arvo saattaa olla merkittävä. Tämä koskee erityisesti bioteknologia- ja lääkealaa. Esimerkiksi ohjelmisto- ja elektroniikka-aloilla yrityksillä on monesti suuret patenttisalkut, jolloin yksittäisten patenttien arvo on keskimäärin pienempi. Toisaalta maantieteellisesti kattava kielto-oikeus yhdellä keskitetyllä oikeudenkäynnillä voi olla strategisesti järkevä vaihtoehto. Yritysten pitääkin tässä vaiheessa arvioida mitkä vanhat eurooppapatentit suljetaan pois UPC:n toimivallasta ja mitkä jätetään sen alle. Yksittäinen oikeudenkäynti UPC:ssä on myös kalliimpi kuin monessa yksittäisessä sopimusvaltiossa. Epävarmuustekijänä on myös se, ettei kukaan vielä tiedä, kuinka UPC-tuomioistuin toimii ja minkälaisia päätöksiä se tekee.
Kuva: Unsplash / Florian Schmetz
Jos patentinhaltija haluaa jatkossa, että mahdolliset patenttiriidat käsitellään jatkossa kansallisissa tuomioistuimissa, on käytännössä suojattava keksinnöt kansallisilla patenteilla tai hyödyllisyysmalleilla silloin kun se on mahdollista. Kansalliset patentit ja hyödyllisyysmallit jäävät kokonaisuudessaan kansallisten tuomioistuinten toimivallan piiriin. Joissain EU-jäsenmaissa on myös mahdollista suojata keksintö rinnakkain sekä kansallisella patentilla, että yhtenäispatentilla kun taas toisissa jäsenmaissa tämä vaihtoehto on poissuljettu.
Vaikutukset Suomeen
Tällä hetkellä Suomi kuuluu niihin maihin, joissa vain suhteellisen pieni osa eurooppapatenteista saatetaan kansallisesti voimaan. On pidetty mahdollisena, että voimassa olevien patenttien määrä lisääntyisi Suomessa yhtenäispatentin myötä. Tämä saattaisi omalta osaltaan vaikuttaa Suomessa toimivien yritysten toimintavapauteen ja lisätä loukkausriskiä. Tämä skenaario edellyttää kuitenkin sitä, että yhtenäispatentista tulee suosittu vaihtoehto patentinhakijoiden parissa, erityisesti sellaisten hakijoiden parissa, jotka eivät tällä hetkellä saata patenttejaan voimaan Suomessa. Jää nähtäväksi, kuinka paljon esimerkiksi UK:n poisjäänti vaikuttaa yritysten kiinnostukseen hyödyntää yhtenäispatenttia. UK on kuitenkin monille yrityksille merkittävä markkina-alue. Toinen kysymys on millä aikataululla jäljelle jäävien seitsemän maan mahdollinen ratifiointi etenee. Koska yhtenäispatentin maantieteellinen kattavuus määräytyy vaikutukseltaan yhtenäisen suojan rekisteröintihetkellä, olisi toivottavaa, että jäljellä olevat seitsemän maata ratifioisivat UPC-tuomioistuinsopimuksen mahdollisimman pian. Tämä saattaisi lisätä yritysten kiinnostusta yhtenäispatenttivaihtoa kohtaan.
On kuitenkin selvää, että yritysten on syytä varautua muuttuneeseen toimintaympäristöön. Jatkossa kannattaa entistä tarkemmin seurata kilpailijoiden toimintaa ja selvittää yrityksen omaa toimintavapautta.
Kirjoittaja Pamela Lönnqvist työskentelee HH Partnersin IPR-tiimissä Senior Legal Advisor, Intellectual Property -roolissa painopistealueinaan immateriaali- ja markkinointioikeudelliset sopimus-, riita- ja rikosasiat sekä tavaramerkkiasiamiestehtävät. Pamela toimii Suomen AIPPI ry:n rahastonhoitajana.
