EU:n tekoälyasetus tuli voimaan 1.8.2024 ja koska kyseessä on asetus, se on lähtökohtaisesti suoraan sovellettava EU:n jäsenvaltioissa sen voimaantulosta alkaen. Asetuksessa asetetaan kuitenkin jäsenvaltioille velvoitteita, jotka edellyttävät kansallista lainsäädäntöä. Jäsenvaltioiden on 2.8.2025 mennessä nimitettävä asetusta valvovat kansalliset viranomaiset ja säädettävä niille asetuksen mukaiset toimivaltuudet. Lisäksi jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamuksista ja täytäntöönpanotoimista, joita sovelletaan toimijoiden rikkoessa tekoälyasetuksen velvoitteita. Itse tekoälyasetuksen sisältöä olemme avanneet tarkemmin Tekoälyartikkelisarjan edeltävässä osassa.
Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema hallituksen esitysluonnos tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi on nyt julkaistu.
Tekoälyasetuksen jäsenvaltioille asettamien velvoitteiden täyttämiseksi ehdotetaan säädettäväksi laki eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta, jolla täydennettäisiin ja toimeenpantaisiin tekoälyasetus. Lakia sovellettaisiin rinnakkain tekoälyasetuksen kanssa. Asetuksen toimeenpanemiseksi ehdotetaan lisäksi muutoksia eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettuun lakiin, Finanssivalvonnasta annettuun lakiin sekä sakon täytäntöönpanosta annettuun lakiin.
Asetusta valvovat kansalliset viranomaiset
Hallituksen esityksessä keskiössä ovat tekoälyasetuksen edellyttämät säännökset valvovista viranomaisista. Tällä hetkellä Suomessa ei ole kansallista sääntelyä tekoälyjärjestelmistä ja niiden valvonnasta, minkä vuoksi uuden lain säätäminen olisi tarpeen. Tekoälyasetus edellyttää, että jäsenvaltiot nimittävät vähintään yhden ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen ja yhden markkinavalvontaviranomaisen. Viranomaisten pääasiallisina tehtävinä tulevat olemaan
- kiellettyjen tekoälyyn liittyvien käytäntöjen valvonta,
- suuririskisten tekoälyjärjestelmien valvonta,
- tekoälyjärjestelmien avoimuusvelvoitteiden valvonta ja
- ilmoitettuihin laitoksiin liittyvät viranomaistehtävät, minkä lisäksi tehtäviin liittyy kiinteästi tehokkaan seuraamusjärjestelmän toteuttaminen. Jäsenvaltioilla on kuitenkin kansallista liikkumavaraa sen suhteen, miten viranomaiset nimitetään.
Tekoälyasetuksen kansallisessa täytäntöönpanossa pyrittäisiin hyödyntämään mahdollisimman pitkälle olemassa olevia viranomaisrakenteita. Markkinavalvonta on Suomessa tällä hetkellä hajautunut eri viranomaisille, ja myös tekoälyasetuksen valvonnassa hyödynnettäisiin hajautettua mallia. Tämän lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetaan keskitetyn yhteyspisteen perustamista, jolla olisi keskeinen tehtävä huolehtia koordinoinnista sekä kansallisten että EU-tason viranomaisten kanssa sekä tarjota asiantuntijatukea muille kansallisille viranomaisille, minkä lisäksi se vastaisi asetuksen mukaisista vuosittaisista raportointivelvoitteista Euroopan komissiolle yhteistyössä muiden markkinavalvontaviranomaisten kanssa. Ehdotetun lain mukaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficom toimisi keskitettynä yhteyspisteenä.
Tekoälyasetuksen tekoälyjärjestelmiin sovelletaan markkinavalvonta-asetusta, ja siksi markkinavalvontalain soveltamisalaa laajennettaisiin tekoälyjärjestelmiin. Toimivaltaisista viranomaisista säädettäisiin markkinavalvontalaissa kuitenkin vain tekemällä viittaus lakiin eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta, jossa määritellään tarkemmin toimivaltaiset valvontaviranomaiset. Muilta osin muutoksia markkinavalvontalakiin ei tarvittaisi, koska markkinavalvonta-asetus soveltuu täysimääräisesti tekoälyasetukseen ja näin ollen myös markkinavalvontalaki soveltuu täysimääräisesti, kun sovelletaan tekoälyasetusta ja sen nojalla annettavaksi ehdotettavaa lakia.
Ehdotetussa lain 2 luvussa määritellään toimivaltaiset markkinavalvontaviranomaiset, jotka jo nykyisen markkinavalvontajärjestelmän puitteissa toimivat markkinavalvontaviranomaisina. Markkinavalvonta on hajautettu eri viranomaisille niiden erikoisalojen mukaan riippuen siitä, minkälaisesta tekoälyn käyttötarkoituksesta on kyse. Suuririskisten tekoälyjärjestelmien osalta markkinavalvontatehtäviä olisi muun muassa Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla, Liikenne- ja viestintävirastolla, Työsuojeluviranomaisilla, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksella, Tietosuojavaltuutetun toimistolla Energiavirastolla sekä Finanssivalvonnalla. Tekoälyasetuksessa määritettyjen kiellettyjen tekoälykäytäntöjen valvonta kuuluisi Tietosuojavaltuutetun toimistolle. Avoimuusvelvoitteiden noudattamisen valvonta kuuluisi puolestaan Liikenne- ja viestintävirastolle silloin, kun kyse ei ole suuririskisistä tekoälyjärjestelmistä. Niiden osalta valvontatehtävät kuuluisivat kullakin alalla toimivaltaiselle markkinavalvontaviranomaiselle. Myös ilmoittamisesta vastaavien viranomaisten kohdalla omaksuttaisiin markkinavalvontaviranomaisten kaltainen hajautettu ratkaisu. Ilmoittamisesta vastaavina viranomaisina toimisivat ehdotetun lain 3 luvussa luetellut Työ- ja elinkeinoministeriö, Liikenne- ja viestintävirasto, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus sekä Sosiaali- ja terveysministeriö.
Seuraamusjärjestelmä
Olennainen osa tekoälyasetuksen jäsenmaille asettamista velvoitteista on seuraamuksista ja muista täytäntöönpanotoimista säätäminen asetuksen puitteissa. Koska tekoälyasetus on osa EU:n markkinavalvontalainsäädäntöä, olisi valvonnasta vastaavilla kansallisilla viranomaisilla markkinavalvontalain 3 luvun mukaiset toimivaltuudet puuttua asetuksen vastaisiin tekoälyjärjestelmiin ja niihin liittyviin menettelyihin. Viranomaisten olisi mahdollista tehostaa määräyksiään uhkasakolla tai teettämisuhalla. Hallinnollisen seuraamusmaksun voisi määrätä se markkinavalvontaviranomainen, jonka toimivaltaan kyseinen asia kuuluu. Hallinnollisia seuraamusmaksuja voitaisiin määrätä muun muassa suuririskisen tekoälyjärjestelmän maahantuojalle, järjestelmän jakelijalle tai suuririskisen järjestelmän käyttöönottajalle. Vähimmäisrajan, 300 000 euroa, ylittävien seuraamusmaksujen kohdalla maksun määräisi kuitenkin perustettava seuraamusmaksulautakunta, tosin valvovan viranomaisen esityksestä. Kyseessä on uusi toimielin, joka kokoontuisi tarvittaessa päättämään seuraamusmaksuista ja jonka jäsenet toimivaltaiset valvontaviranomaiset nimittäisivät.
Mahdollisuus kansallisen liikkumavaran hyödyntämiseen jää tulevien esitysten varaan
Varsinaisten asetuksesta tulevien velvoitteiden lisäksi jäsenvaltioiden on mahdollista käyttää kansallista liikkumavaraa erinäisissä asioissa. Näitä ovat
- mahdollisuus reaaliaikaisen biometrisen tunnistamisen käyttämiseen julkisissa tiloissa lainvalvontatarkoituksessa,
- testiympäristön perustaminen sääntelylle,
- kansallisen rekisterin perustaminen kriittisen infrastruktuurin suuririskisille tekoälyjärjestelmille,
- työntekijöiden suotuisampi kohtelu,
- ihmisten suorittama valvonta,
- dokumentaation säilytysvelvollisuus sekä
- erityiset kielivaatimukset.
Näistä ainoastaan dokumentaation säilytysvelvollisuudesta ehdotetaan säädettäväksi laissa tekoälyjärjestelmien valvonnasta. Kielivaatimusten osalta ehdotuksessa todetaan, että viranomaisille annettavien tietojen ja dokumentaation kielestä ei ole tarpeen säätää erityissäännöksiä. Muiden kansallisen liikkumavaran piiriin kuuluvien asioiden osalta ehdotuksessa todetaan, että velvoitteiden astuessa voimaan vasta myöhemmin voidaan näistä säätää erikseen myöhemmin. Työntekijöiden aseman osalta todetaan, että tekoälyasetus laajentaa jo itsessään työntekijöiden suojan kattavuutta ja parantaa työntekijöiden oikeusturvan toteutumista, eikä valmistelussa ole tunnistettu seikkoja, joiden perusteella työlainsäädäntöön tulisi ehdottaa muutoksia.
Lakien ehdotetaan tulevan voimaan 2.8.2025. Tällä hetkellä hallituksen esitysluonnos on lausuntokierroksella, ja lausuntoja on mahdollista antaa 4.12.2024 asti.
Artikkeli on tekoälyn vastuulliseen käyttöön keskittyvän artikkelisarjamme viides osa.
Sanni Saru
Kirjoittaja:
Lakimiesharjoittelija Sanni Saru avustaa HH Partnersilla juristejamme, tehtävänään erityisesti oikeudellinen tiedonhaku ja analysointi. Maisterivaiheen opintoja suorittava Sanni on kiinnostunut laaja-alaisesti erilaisista immateriaalioikeuteen liittyvistä kysymyksistä.
