Kuva: Johny Goerend / Unsplash
Lakia työntekijöiden lähettämisestä sovelletaan niihin työntekijöihin, jotka ulkomainen työnantaja rajat ylittävän palvelujen tarjoamisen yhteydessä lähettää Suomeen. Lakimuutosten taustalla ovat Euroopan komission Suomea vastaan käynnistämät rikkomusmenettelyt, jotka liittyvät kahteen eri EU-direktiiviin. Komission mukaan Suomen laki työntekijöiden lähettämisestä ei ole kaikilta osin täyttänyt vaatimuksia, joita asetetaan yhtäältä työntekijöiden lähettämisestä annetussa täytäntöönpanodirektiivissä ja toisaalta EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketista annetussa direktiivissä. Komission mukaan Suomessa on ollut puutteita myös lähetetyn työntekijän suojelussa epäasialliselta kohtelulta. Lakimuutoksilla Suomi pyrkii saattamaan lain työntekijöiden lähettämisestä vastaamaan paremmin näiden direktiivien vaatimuksia.
Mikä muuttuu?
Yleisesti ottaen muutokset koskevat lähinnä tiettyjä hallinnollisia vaatimuksia, joita laki työntekijöiden lähettämisestä sisältää, mutta myös lähetetyn työntekijän suojelua epäasialliselta kohtelulta. Käsittelen seuraavaksi muutamia näistä muutoksista.
Lähettävän yrityksen edustajan kelpoisuusvaatimuksia täsmennetään:
Edustajan tehtävänä on aiempaa selvemmin toimia yhteyshenkilönä lähettävän yrityksen ja Suomen viranomaisten välillä. Edustajan ei enää jatkossa tarvitse olla kelpoinen edustamaan lähettävää yritystä tuomioistuimessa.
Lähettämisilmoituksen tietosisältöä koskevaa sääntelyä täsmennetään:
Lähettämisilmoituksen tulee jatkossa sisältää tiedot lähettävän yrityksen sijoittautumisvaltion lainsäädännön mukaisesti nimetyistä vastuuhenkilöistä. Käytännössä siis vastuuhenkilö on jatkossa ilmoitettava vain, jos lähettävällä yrityksellä on velvollisuus asettaa vastuuhenkilö sijoittumisvaltionsa lainsäädännön mukaisesti. Muutoksella otetaan huomioon se komission esiin nostama tilanne, jossa lähettävällä yrityksellä ei ole velvollisuutta asettaa vastuuhenkilöä.
Yhtiöoikeusdirektiivin velvoitteista johtuen vastuuhenkilön ilmoittamatta jättämisen pitää voida tulla sovellettavaksi vain erittäin poikkeuksellisesti. Muutoin valvonnan asianmukainen toteutuminen voisi vaarantua.
Vastuuhenkilö voi olla esimerkiksi osakeyhtiöissä yhtiöoikeusdirektiivissä edellytetty edustaja, kuten yrityksen toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen. Velvoitteen täyttämiseksi riittää, että ilmoitettu henkilö on kelpoinen vastaamaan lähettävän yrityksen työnantajavelvoitteista.
Tilaajan tiedonantovelvollisuutta täsmennetään:
Tilaajan tiedonantovelvollisuuden täsmentäminen on nähty tarpeelliseksi sen selventämiseksi, että tilaajalla on vain velvollisuus informoida lähettävää yritystä tämän velvollisuudesta tehdä lähettämisilmoitus ja asettaa edustaja. Tilaajan ei tarvitse tarkastaa tai muilla keinoin huolehtia siitä, että lähettävä yritys tosiasiallisesti tekee lähettämisilmoituksen ja asettaa edustajan. Tilaaja voi nykyistä vastaavasti ottaa lähettävän yrityksen velvoitteista maininnan sen kanssa tehtävään sopimukseen tai ilmoittaa niistä lähettävälle yritykselle sähköpostitse.
Rakennusalan työtä koskeva lisävaatimus poistetaan:
Rakennusalan työn tekemisen edellytyksenä ei enää jatkossa ole velvoitetta ilmoittaa työntekijöiden lähettämisestä työsuojeluviranomaisen lisäksi rakennuttajalle ja pääurakoitsijalle. Rakennuttajat ja pääurakoitsijat voivat niin halutessaan varmistautua ilmoitusvelvollisuuden täyttämisestä lähettämällä tietopyynnön työntekopaikkakunnan mukaan määräytyvän toimivaltaisen työsuojeluviranomaisen kirjaamoon.
Tilaajan velvoite auttaa työsuojeluviranomaista lähettävän yrityksen tavoittamisessa poistetaan:
Tilaajalla ei ole enää jatkossa velvoitetta huolehtia työsuojeluviranomaisen pyynnöstä sopimuskumppanin tavoittamisesta. Tämä velvoite samoin kuin siihen liittyvä laiminlyöntimaksu poistetaan, koska Euroopan komissio on katsonut velvoitteen suhteettomaksi ja haittaavan jopa palvelujen tarjontaa.
Lähetettyjen työntekijöiden suojelemiseksi otetaan käyttöön uusia toimia:
Lähetettyjen työntekijöiden epäasiallista kohtelua pyritään ehkäisemään aiempaa paremmin. Uusina keinoina on tiettyjen valvontaa ja tiedottamista edistävien toimien lisäksi erityisesti vastatoimien kielto ja kiellon rikkomisesta seuraava työnantajan vahingonkorvausvelvollisuus.
Vastatoimien kielto kohdistuu lähettävään yritykseen eli lähetetyn työntekijän työnantajaan. Kielto koskee tilannetta, jossa lähetetty työntekijä on käynnistänyt Suomessa oikeusprosessin tai muun viranomaismenettelyn työntekijöiden lähettämisestä annetussa laissa säädettyjen oikeuksien vaatimiseksi.
Terhi Lehtopolku
Kirjoittaja:
Asianajaja Terhi Lehtopolku neuvoo asiakkaitamme kaikissa niin kotimaisten kuin kansainvälistenkin yritysten työoikeudellisissa asioissa, joihin kuuluu neuvonta kaikissa työsuhteen eri vaiheissa, työ-, johtaja-, salassapito-, kilpailukielto-, työsuhteen päättämis- ja sovintosopimusten laadinta, työoikeudellisten uudelleenjärjestelyiden kuten ulkoistamisten ja yhteistoimintamenettelyiden toteuttaminen sekä työsuhteisiin liittyvissä riidoissa edustaminen välimies- ja tuomioistuinmenettelyissä.
