Euroopan komissio julkisti 26. helmikuuta 2025 ehdotukset uusista Omnibus-paketeista, joiden tavoitteena on merkittävästi yksinkertaistaa yritysten sääntelyä kestävyysraportoinnissa ja investointien edistämisessä. Laaja-alaiset paketit koostuvat erillisistä kokonaisuuksista, joista ensimmäinen keskittyy kestävyyssääntelyn sujuvoittamiseen, kun taas toinen pyrkii helpottamaan investointeja EU-alueella.
Kuva: Martin Fahlander / Unsplash
Omnibus-pakettien taustalla: EU:n kilpailukykykompassi
Pakettien taustalla vaikuttavat EU:n vahvat pyrkimykset parantaa kilpailukykyä globaalissa taloudessa, mikä onkin suoraa seurausta muun muassa Mario Draghin laatimasta raportista ja siihen perustuvasta EU:n kilpailukykykompassista. Alkuvuodesta 2025 lanseerattu kilpailukykykompassi on strateginen ohjausväline EU:lle. Kompassi keskittyy kolmeen ydinalueeseen, jotka nähdään keskeisinä EU:n kilpailuaseman parantamisessa: innovaatioiden edistäminen, hiilineutraaliuteen siirtyminen sekä turvallisuuden, talouden ja yhteiskunnan kantokyvyn lisääminen.
Innovaatioiden osalta kompassin tavoitteena on kuroa umpeen Euroopan ja sen suurimpien kilpailijoiden, Yhdysvaltojen ja Kiinan, välistä kuilua. Tavoitteeseen pyritään muun muassa tukemalla tekoälyyn liittyviä suuria hankkeita, kuten InvestAI ja AI Gigafactories, ja edistämällä tutkimus- ja teknologiainfrastruktuureja.
Hiilineutraaliuteen siirtymisessä kompassi korostaa Clean Industrial Deal -aloitteen merkitystä. Aloitteen avulla pyritään tekemään EU:sta houkutteleva paikka teollisuudelle, edistämään puhtaita teknologioita ja kiertotalouden liiketoimintamalleja sekä varmistamaan kohtuuhintaista energiaa Affordable Energy Action Plan -ohjelman kautta.
Turvallisuuden, talouden ja yhteiskunnan kantokyvyn lisäämisessä kompassi painottaa tarvetta vähentää EU:n liiallista riippuvuutta tiettyihin kauppasuhteisiin, erityisesti kriittisten raaka-aineiden, lääkkeiden ja puhtaan teknologian osalta.
Lisäksi kilpailukykykompassissa nimetään seuraavat keinot kilpailukyvyn vahvistamiseksi kaikilla aloilla: sääntelyn yksinkertaistaminen, sisämarkkinoiden esteiden poistaminen, kilpailukyvyn rahoittaminen Euroopan säästö- ja investointiunionin kautta, osaamisen ja laadukkaiden työpaikkojen edistäminen sekä politiikan parempi koordinointi niin EU kuin kansallisella tasolla.
Vaikka kilpailukykykompassi ei olekaan itsessään oikeudellisesti sitova, se toimii Euroopan komission tiedonantona. Tämä tarkoittaa, että se on poliittinen linjausasiakirja, jonka tarkoituksena on viestiä komission aikeista ja luoda laajempaa yhteiskunnallista tukea tuleville poliittisille toimille. Kompassin painottuessa innovointiin, hiilineutraaliuteen siirtymiseen ja turvallisuuden parantamiseen, heijastelee se niitä merkittäviä geopoliittisia ja taloudellisia haasteita, joita EU tällä hetkellä kohtaa.
Ensimmäinen Omnibus-paketti kestävyyssääntelyn yksinkertaistamisesta
Ensimmäisen Omnibus-paketin keskeisenä tavoitteena on kestävyyssääntelyn yksinkertaistaminen. Kestävyyssääntelyn yksinkertaistamisella pyritään vähentämään yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten hallinnollista taakkaa ja samalla parantamaan EU:n yleistä kilpailukykyä. Euroopan komission mukaan paketin odotetaan vähentävän hallinnollista taakkaa kokonaisuudessaan noin 25 prosentilla ja pk-yritysten osalta jopa 35 prosentilla. Paketti sisältää useita keskeisiä muutoksia voimassa olevaan lainsäädäntöön:
1. Kestävyysraportointidirektiivi (CSRD – Corporate Sustainability Reporting)
Kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) soveltamisalaa ehdotetaan supistettavaksi siten, että pakollinen raportointi koskee ainoastaan yrityksiä, joilla on yli 1 000 työntekijää ja joko yli 50 miljoonan euron liikevaihto tai yli 25 miljoonan euron tase. Tämän arvioidaan vähentävän CSRD:n piiriin kuuluvien yritysten määrää noin 80 prosentilla. Tällä hetkellä direktiivi koskee kaikkia suuryrityksiä, jotka ylittävät seuraavista kolmesta rajasta kaksi: 50 miljoonan euron nettoliikevaihto, 25 miljoonan euron tase, 250 työntekijää. Näiden yritysten lisäksi direktiivi koskee EU:n säännellyillä markkinoilla toimivia listattuja pk-yrityksiä.
Kestävyysraportointia on kuitenkin lykätty kahdella vuodella niin, että suuryrityksien tulee aloittaa direktiivin mukainen raportointi vuonna 2028. Listautuneiden pk-yritysten taas tulee aloittaa raportointi vuonna 2029. Lisäksi Euroopan kestävyysraportointistandardeja (ESRS – European Sustainability Reporting Standards) ollaan yksinkertaistamassa vähentämällä pakollisten tietopisteiden määriä.
EU:n ulkopuolisille yrityksille asetettua EU:n nettoliikevaihtorajaa ollaan nostamassa 150 miljoonasta eurosta 450 miljoonaan euroon. Niin kutsuttu ”kaksoisolennaisuuden” -periaate, joka tarkoittaa raportointia sekä taloudellisista että toiminnallisista vaikutuksista, säilyy ennallaan. Myöskään tilintarkastuksilta ei enää tulevaisuudessa vaadittaisi pakollista ”kohtuullista varmuutta”, vaan tason tulisi pysyä ”rajallisessa varmuudessa”.
2. Direktiivi yritystoiminnan kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta, yritysvastuudirektiivi (CSDDD – Corporate Sustainability Due Diligence Directive)
Yritysvastuudirektiivissä (CSDDD) yritysten due diligence -velvoitteita ollaan yksinkertaistamassa siten, että yritysten tulisi ensisijaisesti suorittaa due diligence -tarkastuksia omassa toiminnassaan ja suorissa toimittajissaan. Välillisten kumppaneiden perusteelliset arvioinnit vaadittaisiin ainoastaan, vain jos olisi olemassa uskottavaa tietoa mahdollisista haitallisista vaikutuksista. Säännöllisten due diligence -arviointien tiheyttä ehdotetaan harvennettavaksi yhdestä vuodesta viiteen vuoteen. Pakollista vaatimusta liiketoiminnan lopettamisesta sääntöjä rikkovien toimittajien kanssa ehdotetaan korvattavaksi joustavammalla menettelyllä, jossa suositellaan liiketoimien keskeyttämistä puutteiden korjaamisen mahdollistamiseksi.
Yritysvastuudirektiivin kansallista täytäntöönpanoaikataulua on pidennetty vuodella, uusi määräaika on heinäkuun lopussa 2027. Tämän jälkeen sääntöjen soveltaminen etenee vaiheittain eri yritysryhmille. Direktiivin ensimmäisen vaiheen soveltamista, joka koskee suuryrityksiä, on myös lykätty vuodella eteenpäin. Nyt suuryrityksillä lisäaikaa on heinäkuuhun 2028 asti.
3. EU-taksonomia (EU Taxonomy Regulation)
EU-taksonomian, eli ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen luokittelujärjestelmän, raportointiin on ehdotettu muutoksia osana Omnibus-pakettia. CSRD-direktiiviin ehdotetun muutoksen myötä yrityksille, jotka kuuluvat tulevan soveltamisalan piiriin yli 1000 työntekijällä, mutta joiden nettoliikevaihto on enintään 450 miljoonaa euroa, taksonomian mukainen raportointi muuttuisi vapaaehtoiseksi. Tämä vähentäisi pakollisen raportoinnin piirissä olevien yritysten määrää. Lisäksi yritykset, jotka eivät vielä täytä kaikkia raportointivaatimuksia, mutta ovat edistyneet tavoitteissaan, voisivat jatkossa vapaaehtoisesti raportoida osittaisesta taksonomianmukaisuudesta.
Komissio valmistelee delegoitua säädöstä tämän raportoinnin standardoimiseksi. Delegoidun säädöksen luonnoksessa pyritään keventämään raportointimalleja, jolloin vaadittujen tietopisteiden määrää vähentyisi lähes 70 prosentilla.
4. Hiilirajamekanismi (CBAM – Carbon Border Adjustment Mechanism)
Hiilirajamekanismi (CBAM) on EU:n asettama mekanismi, jonka tavoitteena on estää hiilivuotoa eli tilannetta, jossa yritykset siirtävät tuotantoaan maihin, joissa on löyhemmät päästörajoitukset, ja tuovat sitten tuotteensa EU:n markkinoille. Mekanismi toimii siten, että EU:n ulkopuolelta tuotaville tietyille tuotteille asetetaan ostettavaksi hiilirajamekanismitodistus, joka vastaa EU:n sisällä tuotettujen vastaavien tuotteiden päästöoikeuksien hintaa.
Hiilirajamekanismissa otettaisiin käyttöön vuosittainen 50 tonnin tuontimääräraja, joka vapauttaisi noin 90 prosenttia hiilentuojista velvoitteista. Hiilirajamekanismiin liittyvät velvoitteet kattaisivat kuitenkin tällöin edelleen 99 prosenttia aiheutuneista päästöistä. Niiden yritysten osalta, jotka edelleen kuuluvat mekanismin piiriin, sovellettavia sääntöjä yksinkertaistettaisiin. Lisäksi ensimmäisten hiilirajamekanismitodistusten oston määräaikaa lykättäisiin helmikuuhun 2027, koskien vuoden 2026 tuontia.
Toinen Omnibus-paketti investointien yksinkertaistamisesta
Huhtikuussa 2025 Euroopan unionin neuvoston käsittelyssä oleva toinen Omnibus-paketti pyrkii keventämään investointeihin liittyvää hallinnollista taakkaa ja edistämään kilpailukykyä tukevia investointeja EU:ssa. Hallinnollista taakkaa vähennetään yksinkertaistamalla InvestEU ja ESIR -ohjelmien sääntelyä, koskien etenkin investointien raportointivaatimuksia ja pk-yrityksiin kohdistuvia sääntöjä. Lisäinvestointeja puolestaan tavoitellaan vahvistamalla InvestEU-ohjelman takausvaltuuksia. Muutosten keskeisenä tavoitteena on vähentää hallinnollisia kustannuksia ja vapauttaa merkittävä määrä investointikapasiteettia uusille investoinneille strategisesti merkittävillä aloilla, kuten puhtaan teknologian ja digitalisaation saralla.
Omnibus-pakettien vaikutukset: Investoinnit, yritykset, sijoittajat ja EU:n talous
Omnibus-pakettien arvioidaan vaikuttavan investointeihin EU:ssa monin tavoin. Sääntelyn keventämisen voidaan nähdä edistävän investointeja ja lisäävän EU:n houkuttelevuutta sijoituskohteena. Toisaalta taas on tuotu esiin, että sääntelymuutokset saattavat luoda oikeudellista epävarmuutta ja etenkin kestävyysraportoinnin osalta mahdollisesti vaikeuttaa tietoon perustuvien päätösten tekemistä.
Yritysten näkökulmasta paketeilla odotetaan olevan sekä hyötyjä että haasteita. Hyötyinä mainitaan muun muassa hallinnollisten kustannusten ja taakan mahdollinen väheneminen, erityisesti pk-yritysten osalta. Paketit voivat tarjota myös joustavuutta kestävyysraportoinnissa pienempien yritysten kohdalla. Haasteina on puolestaan mainittu sääntelyyn liittyvä epävarmuus, joka johtuu meneillään olevasta lainsäädäntöprosessista ja mahdollisista tulevista muutoksista. Lisäksi on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan raportointivelvoitteiden keventäminen voisi olla epäsuhtaista niitä yrityksiä kohtaan, jotka ovat jo ehtineet investoida merkittävästi aiemmin voimassa olleiden säännösten mukaisiin järjestelmiin.
Sijoittajien näkökulmasta yksinkertaistetut tiedot voivat mahdollisesti helpottaa suurimpien, edelleen raportointivelvollisten yritysten kestävyystoiminnan arviointia. Toisaalta pakollisen raportoinnin piirin supistumisen ja mahdollisen tietopisteiden vähenemisen on arvioitu voivan johtaa saatavilla olevan tiedon vähenemiseen. Tämän on katsottu voivan vaikeuttaa sijoittajien mahdollisuuksia tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja hallita riskejä.
Laajemmin tarkasteltuna Omnibus-pakettien tavoitteena on edistää EU:n talouden kilpailukykyä, kannustaa investointeja ja tukea talouskasvua. On kuitenkin esitetty arvioita, joiden mukaan kestävyyssääntöjen mahdollinen heikentäminen saattaisi vaikuttaa EU:n johtoasemaan kestävyyden ja vastuullisuuden alalla ja mahdollisesti heijastua talouden ja yhteiskunnan kantokykyyn pitkällä aikavälillä. Vaikuttaakin siltä, että kilpailukyvyn parantamisen ja kunnianhimoisten kestävyystavoitteiden ylläpitämisen välillä voi esiintyä jännitteitä. Yritysten, jotka yleisesti ottaen suhtautuvat myönteisesti yksinkertaistamiseen, ja sijoittajien, jotka ovat ilmaisseet huolensa läpinäkyvyyden vähenemisestä, näkemykset eroavat tässä suhteessa.
Komissio pyrkiikin löytämään tasapainon näiden välille, mutta tasapainottelu yksinkertaistetun ja hallinnollista taakkaa vähentävän regulaation sekä vakaan ESG-sääntelyn välillä saattaa osoittautua haastavaksi. Omnibus-paketit edustavat merkittävää uudelleenmuotoilua EU:n ESG-sääntelyssä. Nähtäväksi jää, että pystytäänkö paketeilla todella vähentämään yritysten hallinnollista taakkaa vaarantamatta kestävyyden perimmäisiä tavoitteita.
Mitä seuraavaksi?
Seuraavaksi Euroopan unionin parlamentti ja neuvosto käsittelevät Omnibus-pakettien I ja II sääntelyehdotuksia. Sääntelyehdotus koskien CSRD:n ja CSDDD:n määräaikojen lykkäyksiä on jo hyväksytty ja julkaistu EU:n virallisessa lehdessä. Direktiivi tulee voimaan 17.4.2025 ja jäsenmaiden on saatettava se osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 31.12.2025.
Huhtikuussa 2025 muut ensimmäiseen Omnibus-pakettiin sisältyvät sääntelyehdotukset koskien CSRD:n, CSDDD:n ja CBAM:n sisällöllisiä muutoksia ovat ensimmäisessä käsittelyssä Euroopan unionin neuvostossa. Muutokset astuvat voimaan, kun lainsäätäjät ovat päässeet sopimukseen sisällöstä ja säädökset on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä. Vastaavasti sääntelyehdotus toisesta Omnibus-paketista on myös Euroopan unionin neuvoston käsiteltävänä.
Ensimmäiseen Omnibus-pakettiin sisältyvän taksonomia-asetuksen delegoidun säädöksen luonnoksesta asiantuntijaryhmien oli mahdollista esittää julkista palautetta maaliskuun 2025 loppuun saakka. Säädös on suunniteltu annettavaksi komissiossa vuoden 2025 toisella vuosineljänneksellä. Kun komissio on antanut delegoidun säädöksen sen voimaantulo edellyttää vielä, ettei Euroopan unionin parlamentti ja neuvosto vastusta sitä.
Waltteri Messo
Tutustu aiheeseen tarkemmin:
- Linkki komission sääntelyehdotukseen: Proposal for a directive – Commission simplifies rules on sustainability and EU investments, delivering over €6 billion in administrative relief
- Linkki lehdistötiedotteeseen: Lehdistötiedote – Komissio yksinkertaistaa kestävyyttä ja investointeja koskevia EU:n sääntöjä hallinnollisen rasituksen keventämiseksi yli 6 miljardilla eurolla
- Linkki Q&A: Questions and answers on simplification Omnibus I and II
Kirjoittaja:
Legal Trainee Waltteri Messo avustaa HH Partnersilla juristejamme, tehtävänään erityisesti oikeudellinen tiedonhaku ja analysointi. Artikkelin laatimisessa avustivat merkittävästi juristit Anna-Sofia Toivettula ja Sonja Laamanen.
