Artikkelisarjamme ensimmäisessä ja toisessa osassa käsittelin patentteihin liittyviä uutuuden ja keksinnöllisyyden vaatimuksia.
Teollinen käyttökelpoisuus
Uutuuden ja keksinnöllisyyden lisäksi teknisen ratkaisun suojaamiskelpoisuuden edellytyksenä on se, että keksinnön on oltava teollisesti käyttökelpoinen. Tämä tarkoittaa sitä, että keksinnöllä on oltava tekninen luonne, sen tulee toimia ja sen on oltava kenen tahansa toteutettavissa ja käytettävissä.
Sana ”teollinen” ymmärretään tässä yhteydessä laajasti; tarkoitus ei ole rajoittaa keksintöjen patentoitavuutta pelkästään yleiskielessä tarkoitetun teollisuuden piirissä syntyneisiin keksintöihin. Esimerkiksi maatalous on patenttilaissa tarkoitettua teollista toimintaa. ”Teollinen” siis tarkoittaa patenttien yhteydessä mitä tahansa fyysistä toimintaa, jolla on tekninen luonne, eikä se välttämättä edellytä jonkin koneen käyttöä tai tuotteen valmistusta.
Patenttihakemuksessa keksinnöksi ilmoitetun teknisen ratkaisun on toimittava patenttihakemuksessa selostetulla tavalla. Teollisesti käyttökelpoiseksi ei siis katsota keksintöä, joka ei voi toimia, ja jota ei sen vuoksi voi käyttää mihinkään. Käytännössä viranomaiset ovat yleensä katsoneet esimerkiksi sellaisilta laitteilta tai menetelmiltä puuttuvan teollisen käyttökelpoisuuden, joiden on patenttihakemuksissa väitetty toimivan luonnonlakien vastaisesti (ikiliikkuja).
Useimmiten keksinnön teollinen käyttökohde ilmenee patenttivaatimuksista, mutta sen on ilmettävä ainakin hakemuksen selityksestä.
Toistettavuus
Keksinnön on ilmettävä patentin selityksestä niin selvästi ja täydellisesti, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Tämä tarkoittaa sitä, että artikkelisarjamme osassa kaksi viitatun tarkasteltavana olevan alan keskivertoammattimiehen pitää pystyä päätymään patentissa kuvattuun tulokseen hakemuksen ohjeita noudattamalla.
Tätä varten patentin selityksen täytyy sisältää ainakin yksi keksinnön sovellutusesimerkki tai sovellutusmuoto, joka on selostettu riittävän yksityiskohtaisesti, jotta alan keskivertoammattimies pystyy sen perusteella toteuttamaan keksinnön. Hakemuksessa ei kuitenkaan tulisi esittää alan ammattimiehen yleistietoihin kuuluvia seikkoja, tai sellaisia seikkoja, jotka alan ammattimies helposti löytää hakemuksen tekemispäivänä tunnetusta tekniikasta. Tämäkin puhuu sen puolesta, että patenttihakemuksen laatiminen on syytä antaa asiaan perehtyneen patenttiasiamiehen hoitoon.
Ohjelmistopohjaiset patentit
Edellä todettiin, että ”teollinen” tarkoittaa mitä tahansa fyysistä toimintaa, jolla on tekninen luonne. Käytännössä teollinen käyttökelpoisuus on ollut merkittävässä asemassa erityisesti tietokoneohjelmilla toteutettujen keksintöjen suojaamiskelpoisuutta arvioitaessa.
PRH toteaa patenttikäsikirjassaan, että tietokoneen ja tietokoneohjelman avulla toteutettu tietojenkäsittelymenetelmä voidaan, ainakin teoriassa, toteuttaa myös sopivilla loogisilla piireillä. Jos tällainen keksintö on patentoitavissa eli se on luonteeltaan tekninen, olisi sama keksintö patentoitavissa myös puhtaasti ohjelmalla toteutettuna.
Jos tietokoneohjelma ei tietokoneessa suoritettuna saa aikaan muita kuin normaaleja fyysisiä vaikutuksia, esim. sähkövirran kulkua, ei tällainen ohjelma ole patentoitavissa. Hakijan onkin syytä selostaa ne teknistä tehoa sisältävät vaikutukset, jotka keksinnöllä saadaan aikaan, esimerkiksi prosessin tehokkuuden tai turvallisuuden lisääntyminen. Tullaan siis jälleen siihen, että patenttihakemuksen asiantuntevalla laatimisella sekä vaatimusten ja selityksen muotoilemisella on keskeinen rooli ohjelmiston suojaamiskelpoisuuden varmistamisessa.
Esa Korkeamäki
Kirjoittaja, osakkaamme Esa Korkeamäki vastaa HH Partnersin immateriaalioikeuden tiimistä painopistealueinaan immateriaali- ja markkinointioikeudelliset sopimus-, riita- ja rikosasiat sekä tavaramerkkiasiamiestehtävät. Esa toimii Suomen AIPPI ry:n puheenjohtajana sekä toimi Suomen asianajajaliiton immateriaalioikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtajana vuosina 2010-2016.
Artikkelisarjassamme kuvaamme usein esille nousevia kysymyksiä ja/tai haastavia tilanteita patentteihin liittyen.
- ”Patentti – teollinen käyttökelpoisuus ja toistettavuus” on patentteihin keskittyvän artikkelisarjamme kolmas osa.
- Edellinen osa oli ”Patentti – keksinnöllisyyskriteerin tulkinta”.
- Artikkelisarjan seuraava osa on ”Patentti – suojapiirin muodostumisesta ja arvioimisesta”.
HH Partners hoitaa patentteihin liittyviä riitoja, mukaan lukien mitätöintiväitteitä ja korvauskysymyksiä sekä kantajan että vastaajan puolella. Tyypillisiä toimeksiantoja ovat myös patenttien lisensiointi-, luovutus- ja muut sopimustilanteet. Lisäksi konsultoimme esimerkiksi immateriaalioikeussuojaa, eli IPR-suojaa suunniteltaessa tai yleisemmin toiminnan suunnitteluun liittyvissä IPR-kysymyksissä. Patentin haussa suosittelemme käyttämään kumppaneinamme toimivia patenttitoimistoja.
