Kuva: Towfiqu Barbhuiya / Unsplash
Uusi vuosi ja uudet tekijänoikeudesta vapaat teokset?
Kunkin vuoden ensimmäisenä päivänä tuhannet teokset kirjoista, elokuviin, sävellyksiin ja maalauksiin vapautuvat tekijänoikeudesta ympäri maailman. Tätä kutsutaan epävirallisesti nimellä Public Domain Day. Eniten huomiota ovat yleensä keränneet Yhdysvalloissa tekijänoikeudesta vapautuneet vanhat klassikkoteokset, joiden julkaisuhetkestä silloisen lain mukaan laskettava 95 vuoden maksimaalinen suoja-aika on päättynyt. Tämä suoja-aika päättyi 1.1.2025 muun muassa sellaisilta tunnetuilta kirjoilta kuin Ernest Hemingwayn Farewell to Arms, Agatha Christien Seven Dials Mystery ja Arthur Wesley Wheen englanninkieliseltä käännökseltä Erich Maria Remarquen All Quiet on the Western Frontista. Myös tunnettujen sarjakuvahahmojen, kuten Kippari-Kallen ja Tintin varhaisten versioiden tekijänoikeudet päättyivät Yhdysvalloissa. Ajantasaista listausta tekijänoikeudesta vapautuvista teoksista Yhdysvalloissa ylläpitää Duke Law School’s Center for the Study of Public Domain (ks. https://web.law.duke.edu/cspd/publicdomainday/2025/)
Pikaisella tutustumisella saattaisi näyttää siltä, että kaikki Public Domain Dayn alla mediassa tekijänoikeussuojasta vapaaksi julistetut teokset, tai niihin sisältyvät osat, kuten hahmot, olisivat vapaasti ja rajoituksetta kaikkien hyödynnettävissä ympäri maailman ilman pelkoa oikeudenloukkauksesta. Tällaiseen mielikuvaan voi johtaa joskus mediassakin epätarkasti esiintyvät ilmaisut, kuten ”hahmojen vapautuminen” tai ”vapautuvat teokset”. Onko asia kuitenkaan näin? Mitä oikeastaan tarkoitetaan sillä, että teos vapautuu tekijänoikeussuojasta ja tuleeko tämän jälkeen vielä ottaa joitakin oikeudenhaltijoiden teokseen liittyviä oikeuksia huomioon? Näihin kysymyksiin pureudutaan seuraavassa lyhyesti.
Tekijänoikeussuojan päättymisen merkitys
Tekijänoikeussuojasta vapautumisella viitataan pääsääntöisesti teoksen tekijänoikeudellisen suoja-ajan päättymiseen. Kun tekijänoikeuden suoja-aika on päättynyt, oikeudenhaltijalla ei ole enää teokseen soveltuvaan tekijänoikeuslakiin perustuvaa määräysvaltaa ja mahdollisuutta käyttää teokseen kohdistuvaa kielto-oikeutta siinä maassa, jossa suoja on päättynyt. Tällöin kuka tahansa voi tehdä teoksesta tai sen osasta vapaasti kopioita, muunnella sitä ja saattaa sen yleisön saataviin kyseisessä maassa ilman tarvetta hankkia lupaa oikeudenhaltijalta ja maksaa korvauksia käytöstä, olipa kyse sitten taiteellisesta ilmaisusta, koulutustarkoituksista tai kaupallisesta käytöstä.
Jos teoksesta tai sen osista on tehty myöhäisempiä versioita alkuperäisen tai muiden tekijöiden toimesta, niihin liittyvät oikeudet voivat olla edelleen voimassa kulloinkin soveltuvan lain mukaisesti. Esimerkkinä toimii Elzie Segarin luoma Kippari-Kalle, jonka varhainen ja tänä vuonna tekijänoikeudesta vapautunut versio nähtiin ensi kerran 1929 julkaistussa sarjakuvassa, mutta joka ei vielä ollut yleisön paremmin tuntema, pinaattia syövä Kippari-Kalle, joka esiintyi sarjakuvissa ensikerran vuonna 1932. Pinaattia syövä versio Kippari-Kallesta saa vielä muutaman vuoden tekijänoikeussuojaa Yhdysvalloissa.
Syytä on kuitenkin muistaa, että vaikka tekijänoikeus kuuluu tekijän omaisuuden suojan piiriin, se on rajattu omistusoikeus, eikä tekijänoikeussuojalla ole tarkoitettu missään vaiheessa antaa rajoittamatonta yksinoikeutta teokseen ja sulkea se kokonaan pois yleisön käytöltä. Eri maiden tekijänoikeuslait sisältävätkin tekijänoikeuslain 2 luvun kaltaisen rajoitussäännöstön ja sopimuslisenssijärjestelmän, jotka tasapainottavat oikeudenhaltijan yksinoikeuksia teosten käyttäjien perusoikeuksien ja muiden yhteiskunnallisten ja sivistyksellisten intressien toteuttamiseksi. Myös esimerkiksi teoksen aihe, juoni, idea, siinä olevat tiedot, periaatteet tai menetelmät jäävät tekijänoikeussuojan ulkopuolelle.
Tekijänoikeussuojan kesto ja suojan territoriaalisuus
Puhuttaessa tekijänoikeussuojan päättymisestä ja vapaaseen käyttöön siirtymisestä, on hyvä muistaa, että teos ei voi vapautua kerralla tekijänoikeussuojasta kansainvälisesti. Maakohtaiset erot tekijänoikeussuojan kestoajoissa ovat merkittävät ja ne määräytyvät eri tavoilla. Kun teos on luotu (riippumatta sen luomispaikasta), se ”tunnustetaan” kussakin maassa erikseen ja se saa tekijänoikeudellisen suoja-aikansa kunkin maan lakien mukaisesti.
Määriteltäessä tekijänoikeussuojan maakohtaista voimassaoloa on otettava huomioon kansainväliset tekijänoikeussopimukset, kuten Bernin yleissopimus, jonka lähes kaikki maailman maat ovat allekirjoittaneet. Sopimus sisältää määräykset tekijänoikeussuojan minimikestosta (50 vuotta tekijän kuolinvuodesta) ja antaa jäsenvaltiolle oikeuden valita, myöntääkö se alkuperältään toisen jäsenmaan teokselle sopimuksen lähtökohtana olevan kansallisen lain mukaisen suoja-ajan (kansallinen kohtelu), vai myöntääkö se teokselle sen alkuperämaan lain mukaisen suoja-ajan (vastavuoroisuusperiaate).
EU:ssa (ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa) tekijänoikeuden suoja-aika on yleisesti 70 vuotta tekijän, tai jos kyse on yhteisteoksesta, viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta. Yhdysvalloissa puolestaan, tekijänoikeuden voimassaoloon ja sen laskentaan vaikuttavat monet tekijät, kuten teoksen julkaisuhetki. 1.1.1978 jälkeen julkaistujen teosten osalta suoja-aika on Yhdysvalloissa 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta, kuten EU:ssa, mutta ennen 1.1.1978 julkaistut työsuhteessa luodut (work for hire) teokset saavat pääsääntöisesti julkaisuhetkestä laskettavan 95 vuoden suoja-ajan. Suoja-aikoihin liittyy muitakin poikkeuksia ja esimerkiksi ennen 1964 Yhdysvalloissa julkaistujen teosten tekijänoikeuksiin liittyi velvollisuus uusia tekijänoikeusrekisteröinti tietyssä määräajassa tekijänoikeuden menettämisen uhalla.
Kansalliset erot tekijänoikeuden suoja-ajoissa johtavat siihen, että teos voi olla suojattu vielä vuosia toisissa maissa, vaikka suoja-aika yhdessä tai useammassa toisessa maassa olisi juuri päättynyt. Näin on esimerkiksi Agatha Christien kirjoittamien ja 1920-luvun alussa julkaistujen ensimmäisten kirjojen kohdalla, joiden julkaisuhetkestä laskettavat suoja-ajat ovat muutamia vuosia sitten päättyneet Yhdysvalloissa, mutta jotka saavat suojaa EU:ssa tekijän kuolinvuodesta laskettavan suojan mukaisesti vielä 1.1.2047 asti (Agatha Christie kuoli 12.1.1976). Sama tilanne on vuonna 1983 kuolleen Hergén luomalla varhaisella versiolla Tintistä ja hänen Milou-koirasta, joiden suoja-aika päättyi Yhdysvalloissa 1.1.2025, mutta jotka saavat suojaa EU:ssa vielä vuoteen 2054 asti. Toiseen suuntaan menevänä esimerkkinä voidaan mainita George Orwellin kirja ”1984”, jonka suoja-aika päättyi EU:ssa 2021, mutta joka saa suojaa Yhdysvalloissa vuoteen 2044 asti.
Muut teokseen liittyvät oikeudet
Vaikka teoksen tekijänoikeussuoja olisi päättynyt eikä sen tai sen osien hyödyntämiselle olisi näin tekijänoikeudellista estettä, monet tunnetut teokset, niiden sisältämät yksittäiset elementit ja hahmot on rekisteröity tavaramerkki- tai mallioikeuksilla. Kattavalla IPR-portfoliolla oikeudenhaltijalla saattaa olla mahdollisuus tehokkaasti kontrolloida tekijänoikeussuojasta vapautuneiden sisältöjen kolmansien toimesta tapahtuvaa kaupallista käyttöä. Tämä arvio on syytä tehdä tapauskohtaisesti ja suositeltavaa on kääntyä asiantuntijan puoleen.
Samoin vaikka tekijänoikeuden (tai lähioikeuden suoja) olisi yksittäisen kohteen, esimerkiksi valokuvan, osalta päättynyt, kokoelma, johon kohde sisältyy, on voitu koota tai aineisto valita tai järjestellä niin omaperäisellä tavalla, että kokoelma saa suojaa kokoomateoksena. Näin esimerkiksi tekijänoikeussuojasta vapautuneita teoksia digitaaliseksi kokoelmaksi tai kirjaksi keränneellä taholla on oikeus määrätä kokoomateoksesta ja sen sellaisesta osasta, joka sisältää omaperäistä aineiston valintaa/järjestelyä. Tekijänoikeussuojasta vapaata aineistoa hyödyntävän kannattaa myös tutustua huolellisesti tällaista materiaalia tarjoavan toimittajan sopimusehtoihin, sillä materiaalin käyttöön liittyy usein ehtoja.
Vaikka kyse olisi tiedoista, joita tekijänoikeus ei sellaisenaan suojaa, kyseeseen voi tulla erilaisia tietomassoja kokoelmiksi keräävien taloudellisia panostuksia suojaava tietokantojen sui generis- tai luettelosuoja (TekL 49 §). Nämä suojamuodot antavat haltijalleen yksinomaisen oikeuden määrätä tietokannan tai luettelon koko sisällöstä tai sen laadullisesti tai määrällisesti arvioiden olennaisesta osasta. Tietokanta voi tulla suojattavaksi myös tekijänoikeudella, riippuen omaperäisyydestään.
Myös teokseen liittyvät tekijän moraaliset oikeudet tulee huomioida, jotka joissain maissa voivat olla voimassa riippumatta teokseen liittyvien taloudellisten oikeuksien voimassaolosta, ikuisestikin. Moraalisten oikeuksien sisällössä on merkittäviä eroja maittain, johtuen tämän alueen kansainvälisestä harmonisoimattomuudesta. Pääsääntöisesti moraaliset oikeudet päättyvät kuitenkin samanaikaisesti taloudellisten oikeuksien kanssa.
Monet seikat vaikuttavat teoksen suojaan ja siksi on selvitettävä huolella, milloin teosta voi turvallisesti käyttää. Suositeltavaa onkin kääntyä asiantuntijan puoleen ja selvittää, millä edellytyksillä teosta voidaan käyttää, ennen kuin ryhtyy toimenpiteisiin.
Ilari Talman
Artikkeli on neljäs osa HH Partnersin tekijänoikeuksia käsittelevää artikkelisarjaa.
HH Partners avustaa laaja-alaisesti tekijänoikeuksiin ja lähioikeuksiin liittyvissä asioissa aina oikeuksien hallinnasta ja kaupallistamisesta niiden tehokkaaseen puolustamiseen. Edustamme pääasiassa yrityksiä tai yksittäisiä tekijänoikeudenhaltijoita. Asiantuntijoillamme on pitkä kokemus useilla luovilla aloilla toimivien oikeudenhaltijoiden edustamisesta, esimerkiksi viihde-, peli-, musiikki-, taide-, muoti-, muotoilu-, kirjallisuus-, kustannus-, elokuva-, vähittäis-, verkkokauppa- ja media-aloilta. Lisäksi asiantuntijoillamme on kokemusta tekijänoikeuksien kollektiivihallinnoinnista sekä tekijänoikeusalan edunvalvontajärjestöissä toimimisesta. Lue lisää täältä.
Kirjoittaja:
Ilari Talman työskentelee HH Partnersin IPR-tiimissä lakimiehenä painopistealueinaan tekijänoikeudet sekä immateriaalioikeudelliset sopimus-, riita- ja rikosasiat. Lisäksi Ilari neuvoo asiakkaitamme muissa sopimus-, riita- ja rikosasioissa, yritysjärjestelyissä ja yleisessä liikejuridiikassa. Ennen liittymistään tiimiimme Ilari on toiminut Suomen suurimman kirjailijajärjestön, Suomen tietokirjailijat ry:n, juristina ja Taidemaalariliiton juristina.
