Kuva: Kieran Sheehan / Unsplash
Työrauhalainsäädäntöä koskevat muutokset ovat tulleet voimaan 18.5.2024. Käsittelen tässä artikkelissa näitä muutoksia lyhyesti.
Muutoksilla ei ole vaikutusta laillisiin lakkoihin omien työolojen puolesta.
Tukityötaistelutoimet
Myötätuntotyötaistelutoimenpiteellä tarkoitetaan työtaistelua, jolla tuetaan jotain ulkopuolista työtaistelutoimenpidettä tai työriitaa.
Aiemmin:
Työrauhavelvollisuus ei ole kattanut myötätuntotyötaisteluita eikä niiden osalta ole ollut ilmoitusvelvollisuutta.
Nyt:
Työrauhavelvollisuus laajennettiin kattamaan suhteettomat myötätuntotyötaistelut. Käytännössä suhteettomat myötätuntotyötaistelut siis kiellettiin ja niitä koskee nyt ilmoitusvelvollisuus.
1. Työrauhavelvollisuuden vallitessa myötätuntotyötaisteluiden tulee olla suhteellisuusvaatimuksen mukaisia: vahingollisten seuraamusten tulee olla olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisia; vahingollisten seuraamusten tulee olla pääriitaan nähden suhteellisia; rajoituttava vain siihen toimintaan, joka palvelee tai hyödyttää pääriidan piirissä olevaa työnantajaa.
Työrauhavelvollisuuden ulkopuolella suhteellisuusvaatimus koskee vain sellaisia myötätuntotyötaisteluita, joilla tuetaan työtaistelua, jonka tavoitteet liittyvät muuhun kuin työehtosopimuksen solmimiseen.
2. Toimijoilla on velvollisuus ilmoittaa työnseisauksena järjestettävistä tukityötaistelutoimenpiteistä viimeistään seitsemän päivää ennen niiden aloittamista. Ilmoitus on annettava työtaistelun kohteena olevalle työnantajalle, työehtosopimuksen osapuolelle ja valtakunnan sovittelijalle.
Poliittiset työtaistelutoimet
Poliittinen työtaistelu on työtaistelu, jonka tarkoituksena on vaikuttaa ylikansalliseen, valtakunnalliseen, alueelliseen tai paikalliseen poliittiseen päätöksentekoon.
Aiemmin:
Suomessa ei ole ollut lainsäädäntöä, joka olisi koskenut poliittisia työtaisteluja.
Nyt:
Poliittiset työtaistelut ovat nyt sääntelyn piirissä ja niitä koskevat kestorajoitus, uusimisrajoitus ja ilmoitusvelvollisuus.
1. Työrauhavelvollisuuden vallitessa työnseisauksena toimeenpantava poliittinen työtaistelu
- saa kestää enintään yhden vuorokauden eli käytännössä yli 24 tuntia kestävät poliittiset työtaistelut kielletään; ja se
- ei saa aiheuttaa häiriöitä tuotantotoimintaan ennen työnseisausta tai sen päättymisen jälkeen, jos nämä ovat kohtuudella vältettävissä. Tämä vaatimus ei ole kuitenkaan estä työnseisauksen toimeenpanoa.
Muu poliittinen työtaistelu saa työrauhavelvollisuuden vallitessa kestää enintään kaksi viikkoa.
2. Sen lisäksi, että poliittisten työtaistelujen ajallista kestoa on rajoitettu, myös poliittisten työtaistelujen uusimista on rajoitettu. Poliittisen työtaistelun toimeenpaneminen uudelleen vuoden sisällä alkuperäisen työtaistelun alkamisesta on kiellettyä, jos kyse on aiemman työtaistelun jatkamisesta saman tavoitteen saavuttamiseksi.
3. Toimijoilla on lisäksi velvollisuus ilmoittaa poliittisesta työtaistelusta viimeistään seitsemän päivää ennen sen aloittamista. Työrauhavelvollisuuden vallitessa ilmoitus on annettava työehtosopimuksen osapuolelle ja valtakunnan sovittelijalle.
Poliittinen työtaistelu tulee erottaa poliittisesta mielenilmauksesta. Poliittisten työtaisteluiden sallittavuuden osalta kysymys on vain siitä, mitä työntekijät tai järjestöt voivat tehdä työaikana tai työn järjestämiseen liittyen (esim. vuoronvaihtokielto) – ei siitä, mitä esimerkiksi työntekijät voivat tehdä työajan ulkopuolella.
Lainvastaisista työtaistelutoimenpiteistä maksettavaksi tuleva hyvitys
Työehtosopimukseen osallisen tai muutoin sidotun yhdistyksen ja työnantajan, joita työrauhavelvollisuus sitoo, osalta hyvitysvelvollisuus on seuraavanlainen:
Aiemmin:
Hyvityksen määrällä ei ole ollut alarajaa ja yläraja on ollut 37 400 euroa.
Nyt:
Hyvityksen määrän alaraja on 10 000 euroa ja yläraja 150 000 euroa.
Miten maksuvastuu syntyy: Hyvitystä on vaadittava. Hyvitystä voi vaatia niin työtaistelun kohteeksi joutunut työnantaja kuin työntekijä. Jos hyvitystä vaatii useampi asianosainen, niin heille jokaiselle ei tuomita hyvityssakon maksimimäärää, vaan se jaetaan asianosaisten kesken.
Koska kyse on lainvastaisista työtaistelutoimenpiteistä maksettavaksi tulevasta hyvityksestä, niin hyvityssakkoseuraamus koskee nyt siis myös lainvastaisia suhteettomia myötätuntotyötaisteluita tai enimmäiskeston ylittäviä poliittisia työtaisteluita.
Missä ja milloin on vaadittava: Hyvitysvaatimus on pantava vireille vastaajan kotipaikan käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jonka aikana oikeus hyvitykseen on syntynyt sillä uhalla, että muutoin oikeus hyvitykseen raukeaa.
Miten hyvityksen suuruus määräytyy: Hyvityksen suuruuden arviointi on kokonaisarviointia, jossa otetaan huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä ja työnantajan koko. Syyllisyyden määrää lieventävänä seikkana voidaan ottaa huomioon esimerkiksi työtaistelutoimenpiteen tausta silloin, kun kyseessä on ns. surulakko, jossa työntekijöiden yhdistyksen spontaanin, mielenilmausluonteisen ja lyhytkestoisen työnseisauksen taustana on työnantajan päätös toiminnan lopettamisesta kokonaan tai poikkeuksellisen merkittävistä henkilöstövähennyksistä eikä toimenpiteellä ole aiheutettu työnantajalle merkittävää vahinkoa.
Hyvitystä voidaan kohtuullistaa erityisestä syystä. Se voidaan jättää myös kokonaan tuomitsematta. Hyvityssakon tuomitseminen ei saa esimerkiksi koskaan johtaa yhdistyksen toiminnan loppumiseen.
Myös työntekijä voi työsopimuslain nojalla olla velvollinen maksamaan hyvitystä
Aiemmin:
Vain työehtosopimukseen osallinen tai muutoin sidottu yhdistys ja työnantaja, joita työrauhavelvollisuus on sitonut, on voitu tuomita maksamaan hyvitystä.
Nyt:
Työntekijä voi joutua maksamaan 200 euron suuruisen hyvityksen. Hyvityksen maksamisen edellytyksenä on se, että tuomioistuin on todennut työtaistelutoimenpiteenä toteutetun työnseisauksen lainvastaiseksi (tuomion ei tarvitse olla lainvoimainen); työnantaja on kirjallisesti informoinut työntekijää tuomiosta ja sen sisällöstä; ja että työntekijä on näistä huolimatta jatkanut työtaistelutoimenpidettä.
Hyvityksen maksaminen koskee vain työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaa työnseisausta eli sen maksaminen ei voi tulla kyseeseen esimerkiksi tilanteessa, jossa työtaistelutoimenpiteeseen on ryhdytty ilman sen myötävaikutusta esimerkiksi yksittäisen työntekijän toimesta. Kyseiseen tilanteeseen soveltuvat yleiset työoikeudelliset seuraamukset. Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 2 momentin perusteella työtaistelutoimenpiteeseen osallistuminen voi olla asiallinen ja painava syy työsopimuksen irtisanomiseen ainoastaan silloin, kun työtaistelutoimenpiteeseen on työehtosopimuksen voimassa ollessa ryhdytty työehtoihin vaikuttamiseksi ilman työntekijäjärjestön päätöstä tai myötävaikutusta.
Hyvityksen kuittaaminen palkasta on mahdollista vain työntekijän nimenomaisella suostumuksella tai sellaisen lainvoimaisen tuomion perusteella, jolla hyvitys on tuomittu maksettavaksi. Jos työntekijä katsoo, ettei työnantajalla ole oikeutta hyvitykseen, työnantajalla on mahdollisuus nostaa asiassa velkomuskanne käräjäoikeudessa.
Eri voimaantulosäännös eri työtaistelumuodoille
Jokaiselle työtaistelumuodolle eli myötätuntotyötaisteluille, poliittisille työtaisteluille ja tavallisille työtaisteluille, on eri voimaantulosäännös. Uutta sääntelyä ei sovelleta myötätuntotaisteluun, joka on alkanut ja josta on ilmoitettu työnantajalle ennen sääntelyn voimaantuloa. Sitä sovelletaan kuitenkin poliittiseen työtaisteluun, joka on alkanut ennen sääntelyn voimaantuloa ja jatkuu sääntelyn voimaan tullessa.
Voit lukea muutoksista lisää esimerkiksi täältä: Finlex 246/2024, Finlex 247/2024, Finlex 248/2024, HE 12/2024 vp ja EV 29/2024.
Terhi Lehtopolku
Kirjoittaja:
Asianajaja Terhi Lehtopolku neuvoo asiakkaitamme kaikissa niin kotimaisten kuin kansainvälistenkin yritysten työoikeudellisissa asioissa, joihin kuuluu neuvonta kaikissa työsuhteen eri vaiheissa, työ-, johtaja-, salassapito-, kilpailukielto-, työsuhteen päättämis- ja sovintosopimusten laadinta, työoikeudellisten uudelleenjärjestelyiden kuten ulkoistamisten ja yhteistoimintamenettelyiden toteuttaminen sekä työsuhteisiin liittyvissä riidoissa edustaminen välimies- ja tuomioistuinmenettelyissä.
