Kuva: Tingey Injury Law Firm / Unsplash
IPR University Center ja HH Partners järjestivät 29.5.2024 yhteistyössä webinaarin, jonka aiheena olivat liikesalaisuudet ja patentit. Webinaarissa käsiteltiin erityisesti liikesalaisuuksien ja patenttien vaihtoehtoisuutta suojamuotoina sekä niiden rinnakkaista hyödyntämistä.
Patentilla suojataan keksintöä, joka on tekninen ratkaisu tekniseen ongelmaan. Patenttisuojaa tulee erikseen hakea ja suoja on alueellinen. Liikesalaisuutena suojaa voi saada tieto, joka täyttää liikesalaisuuslain asettamat edellytykset. Liikesalaisuussuoja on voimassa edellytysten täyttyessä eikä sitä haeta samalla tavoin kuin patenttisuojaa. Liikesalaisuutena voidaan myös suojata muuta kuin teknistä tietoa. Suojan alueellisuus koskettaa liikesalaisuuksia eri tavalla kuin patentteja, sillä kyseessä ei ole hakemukseen perustuva suoja. Se, miten ja missä laajuudessa liikesalaisuussuoja eri maissa tunnustetaan, vaihtelee. Euroopan unionin alueella sääntelyä on kuitenkin harmonisoitu liikesalaisuusdirektiivillä, johon myös kotimainen liikesalaisuuslaki perustuu.
Katso lisää liikesalaisuussuojan edellytyksistä täältä.
Alkusanojen ja esittelyiden jälkeen Director, European Patent Attorney Linda Norrgård Papula-Nevinpatilta puhui patenteista keksintöjen pääasiallisena suojamuotona. Yleisö pääsi myös kuulemaan patenttihakemusprosessista ja sen tyypillisistä kustannuksista prosessin eri vaiheissa. Linda korosti myös sitä, että patentoinnille voi olla monia eri syitä, mikä vaikuttaa siihen, mitä lähdetään patentoimaan, millä maantieteellisellä alueella ja milloin sekä painotti huolellisuutta hakemuksen tekovaiheessa. Keskeistä onkin punnittaessa valintaa liikesalaisuussuojan ja patenttisuojan välillä, hahmottaa se, mikä osa kokonaisuudesta halutaan tai täytyy suojata patentilla ja minkä voi pitää liikesalaisuutena.
HH Partnersin asianajaja, varatuomari Pauliina Rajala kertoi liikesalaisuudesta vaihtoehtona keksinnön patentoinnille. Esityksessä käytiin läpi liikesalaisuussuojan eroavuuksia ja samankaltaisuuksia verrattuna patenttiin. Useimmiten patenttia edeltää liikesalaisuus esimerkiksi keksintöilmoituksen tai prototyypin muodossa. Kun keksintö on syntynyt, voidaan joutua tekemään valintaa sen välillä, pidetäänkö keksintö liikesalaisuutena vai lähdetäänkö sitä patentoimaan. Lisäksi liikesalaisuussuoja ja patenttisuoja voivat ilmetä rinnakkain siten, että patentoituun keksintöön liittyy liikesalaisuus tai jopa useampia liikesalaisuuksia. Tällöin tulee kuitenkin olla tarkka siitä, että vain patentissa kuvattu osa keksinnöstä pysyy julkisena ja liikesalaisuutena suojattu alue pidetään salassa. Vaikka patentin voimassaolo lakkaisikin sen rekisteröintiajan, joka on Suomessa lähtökohtaisesti 20 vuotta tietyin lääkepatentteja koskevin poikkeuksin, päätyttyä tai muusta syystä, voi liikesalaisuuden voimassaolo silti jatkua, sillä sitä ei ole ajallisesti rajoitettu. Liikesalaisuussuoja pysyy kuitenkin voimassa vain, mikäli lain asettamat edellytykset sen osalta ovat edelleen voimassa.
Liikesalaisuussuojaa voidaan hyödyntää sellaisten keksintöjen suojaamiseen, joiden edellytykset patentoinnin osalta eivät täyty taikka esimerkiksi tilanteessa, jossa keksintöä ei haluta julkistaa. Suojattaessa keksintöä liikesalaisuutena, tulee kuitenkin muistaa, että itsenäinen keksiminen ja luominen sekä takaisinmallinnus ovat sallittuja tapoja hankkia itselleen liikesalaisuus. Siten tekninen ratkaisu, joka voi olla kohtuullisella vaivannäöllä käänteismallinnettavissa, voi olla kannattavampaa patentoida.
Wärtsilän Patenttijohtaja Mikael Mäkelä toi esityksessään liikesalaisuudet ja patentit käytännön liiketoiminnan kontekstiin sekä kertoi yleisölle myös keksinnöistä tuotekehitys- ja innovaatioprosessissa. Hän nosti esiin erilaisia näkökulmia muun muassa siitä, millaisia keksintöjä voi olla kannattavampaa patentoida ja millaisia taas pitää liikesalaisuutena. Suojamuotoa valittaessa tulisi myös pohtia kustannusnäkökulmasta sitä, kannattaako patentointiin ryhtyä, jos jotakin keksintöä voidaan suojata tehokkaasti liikesalaisuutena. Keskeistä valinnan osalta on myös se, onko kyse menetelmä- vai tuotepatentista. Mikäli ratkaisu on selvitettävissä tuotteesta, on se helpommin käänteismallinnettavissa. Tällöin liikesalaisuussuoja ei välttämättä ole paras suojamuoto. Menetelmäpatentit taas voivat olla mielekkäämmin suojattavissa liikesalaisuuksina kuin tuotepatentit.
Lopuksi paneelikeskustelussa käsiteltiin kysymyksiä aihepiiriin liittyen patenttiasiamiehen, asianajajan ja in-house patenttijohtajan näkökulmista. Paneelikeskustelun moderoi HH Partnersin Senior Legal Advisor, Intellectual Property, asianajaja Pamela Lönnqvist.
